Avainsana /Citrina

Sonja

Tomaatintaimien aikaan

Kauan sitä on tässä on odoteltu ja toivottu, pidetty peukkuja ja innostuttu jokaisesta auringonpaisteen pilkahduksesta. Ja nyt se on täällä, kevät. Linnut sirkuttavat ja pyörivät linnunpönttöjen ovensuilla siihen malliin, että jälkeläisiä on tiedossa.

Melkein maltoin tomaattien kylvämisen kanssa maaliskuulle, mutta yksi satsi piti silti laittaa tulemaan jo helmikuun alussa. Ja sehän kostautuu, kun ei niitä tietenkään ole ulos saanut, vaan lykkäävät ressukat kukkaterttuja ikkunanlaudalla. 

Ensimmäinen raakile.

Oikeasti olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että tomaattien kylvöaika on vasta maaliskuusta huhtikuun alkuun saakka. Liian aikaisin kylvetyiltä taimilta loppuu valo ja niiden juurtuminen lopulliselle kasvupaikalle on vaikeampaa, kun taimet ovat paljon yli kahden kuukauden ikäisiä.

Tämän siitä saa, kun ryhtyy kylvöpuuhiin turhan aikaisin…

Viime kesän haasteellisissa olosuhteissa otettiin tosissaan tomaatista mittaa, ja opin taas arvostamaan ruttoa ja harmaahometta paremmin sietäviä lajikkeita. Suhteellisen terveitä ja satoisia viime kesän pimeinä, sateisina ja kylminä kuukausina olivat ’Tolstoi’ F1, ’Blush’, ’Citrina’, ’Black Krim’ ja ’Zlatava’. Toki muitakin hyviä oli, mutta nämä pistivät erityisen sitkeinä silmään. Kaikki ovat runkotomaatteja ja erittäin hyvänmakuisia, joten niitä kasvatan tänä vuonnakin, vaikka toivon tietysti parempaa kesää.

Lisäksi kokeilussa on kehuttu amppelilajike ’Red Profusion’ F1. Viime vuoden amppelitomaattini ’Losetto’ F1 oli kyllä ainakin minulla kaikkea muuta kuin amppeliin sopiva kasvaen korkeaksi hujopiksi vailla amppelitomaatin rentoutta. Ei jatkoon.

Runkotomaatit ’Moneymaker’, ’Red Pear’, ’Lemon Boy’ F1, ’Varto’ ja ’Rugantino’ sekä pensastomaatit ’Maike’ ja ’Amateur’ pääsivät myös kasvatukseen tänä vuonna. Kaikkiaan taimia on nyt kasvamassa lamppujen alla ja ikkunanlaudoilla 80-90, osa omaan käyttöön, osa kavereille. Minut tuntevat ihmettelevät varmaan, miksi lajikkeita on näin vähän, vain 13 kappaletta. Syy on juuri se kurjaakin kurjempi viime kesä. Sen jälkeen halusin pitäytyä pääasiassa vain takuuvarmoissa sorteissa. Tosin tiedän, että jos tässä ehditään vielä käymään Kouvolan puolessa toukokuussa, saattaa sieltä mukaan tarttua muutama (siis muutama kymmenen) sorttia!

Mutta onpa ihanaa, kun pitkän talven päätteeksi aurinko paistaa, kevätkukkijat kukoistavat ja saa taas haistella tomaatinlehtien kesäistä tuoksua!

Sonja

Tomaatit lokakuussa

Lämpötilat ovat öisin hiipineet jo lähelle nollaa, ja puutarhassa alkavat perennapenkit loistaa keltaisina. Yrttimaalla timjamit ja kyntelit kukoistavat, ne ovat jaksaneet rehottaa tällaisenakin kesänä. Kasvihuoneen tomaatit alkavat vedellä viimeisiään, mutta kyllähän satoa vielä syntyy.

Kävin poimimassa kuutisen kiloa kypsiä ja kypsytettäviä. Tässä vaiheessa on hyvä tehdä inventaariota siitä, mitkä lajikkeet kestävät surkeitakin oloja. Ne, jotka kuluneesta kesästä ovat voittajina selvinneet, ovat kyllä sitten taatusti kestäviä.

’Citrinaa’ olen ylistänyt kirjassani Tomaatti! satoisaksi ja kestäväksi, ja sitä se kyllä onkin. Tuossa kuvassa on tänään poimittuja hedelmiä, osa kypsiä, osa vielä raakileita. Nämä kaikki ovat yhdestä ainoasta tertusta! Ei siis vain yhdestä kasvista, vaan yksi tertunranka kannatteli tuollaista määrää. Kaikkiaan yksi ’Citrina’ teki tänä vuonna kolme samanlaista terttua, joten siinä tomaatteja riitti huonosta kesästä huolimatta. Maultaan tämä venäläinen perinnelajike on erinomainen, hieman sitrusarominen.

´Citrina´, nämä yhdestä tertusta. Hedelmä on keskikokoinen tomaatti.

’Tolstoi’ F1 on erittäin hyvänmakuinen, satoisa ja terve hybridilajike, kuvassa tänään kerättyä satoa. Harmi, että siemeniä ei oikein kannata kerätä, hybridin siemenestä kasvatettu kun ei ole takuuvarmasti vanhempansa kaltainen. Ainahan sitä voi kokeilla, mahdollisuus on fifty/fifty, mutta mielestäni tomaatin kasvatusaika on turhan pitkä moiseen lottoon.

´Tolstoi´ F1 on osoittautunut terveeksi ja tuottoisaksi.

’Blush’ on myös vastustuskykyiseksi ja satoisaksi osoittautunut. Sitä olen kasvattanut siemenestä, jonka toin New Yorkin matkalta, Euroopassa en ole tätä lajiketta nähnyt. Se on erittäin herkullinen ja hurmaavan kaunis, ison taatelin kokoinen punaraitainen keltainen tomaatti.

´Blush´ on Amerikan tuliainen.

Juuri sen kohdalla tein tänä kesänä kokeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että tomaattien latvominen ei kypsytä hedelmiä yhtään sen nopeammin, ja siksi jätän sen tekemättä. Latvominen ja leikkaaminen yleensä altistavat kasvin homeille ja sienitaudeille, kun taudit pääsevät haavapinnan kautta kasvin solukkoon. Tänä kesänä kokeilin kahdella vierekkäin kasvavalla ’Blushilla’ teoriani paikkansapitävyyttä.

Kasvit olivat täsmälleen saman kokoisia ja niissä oli saman verran terttuja elokuun puolivälissä, kun latvoin niistä toisen. Toiseen jäi raakileiden lisäksi vielä kukkaterttukin. Latvotun hedelmät eivät kypsyneet yhtään sen nopeammin kuin toisenkaan, melkeinpä päinvastoin. Jossain vaiheessa latvottuun kasviin iski harmaahome, ja nyt se lyyhistynyt taudin alla. Latvomattomasta sen sijaan olen korjannut satoa koko ajan, tänään nämä kuvan hedelmät, ja kasvi on edelleen terve. Onpa se jaksanut tehdä niistä elokuun kukista vielä raakileetkin, jotka todennäköisesti kypsyttelen keittiön pöydällä.

Eli satoa latvomattomasta saa ihan yhtä aikaisin kuin latvotustakin, jopa enemmän ja kasvi myös pysyi terveempänä. Kotikutoinen kokeeni ei tietenkään täytä minkään valtakunnan sääntöjä, mutta itselleni se on ainakin jonkinlainen vahvistus siitä minkä olen aikaisemminkin havainnut.

´Rambling Red Striped´

Nyt alkavat päivät pimetä ja valo olla sen verran vähissä, että loputkin hedelmät otan tällä viikolla  sisälle kypsymään, ja sitten laitetaan kasvihuone talviteloille.

Ei siis mennyt ihan kuin Strömsössä säiden puolesta tämä satokausi, mutta puutarhuri ei olisi puutarhuri, jos ei jo seuraavaa kevättä tähyilisi. Ja siihen liittyen: tomaattiasiaa on luvassa kurssillani Helsingissä Annalassa (Hämeentie 154) maaliskuussa 2018. Sitä ennen helmikuussa on vuorossa yrttikurssi ja jo tammikuun lopulla käsitellään kasvihuoneasioita kasveista kasvihuoneen valintaan ja huoltoon. Kurssit järjestää Hyötykasviyhdistys, ja niille voi ilmoittautua heidän sivujensa kautta kunhan kurssit sinne ilmestyvät.

Sonja

Tomaattipäivitystä

Kasvihuone kukoistaa, ja taas sitä huomaa istuttaneensa aivan liian tiheään. Ei mikään yllätys kylläkään. Yhden taimen laitoin selkeästi erikseen keväällä, ideana oli seurata, miten kasvuun vaikuttaa se, että tomaatti saa kasvaa väjässä, koskematta muihin.

´Sweet 100´

Tässä vaiheessa on vaikea huomata eroa. Ehkä on lajikekohtainenkin juttu, mutta tämä ’Azoychka’ näyttää kasvavan ihan samassa tahdissa kuin muutkin, eikä sen terveempänä tai sairaampana kuin hieman tiheämmässä kärvistelevät lajitoverinsa. Tai itse asiassa juuri tästä yksilöstä jouduin poistamaan ensimmäisen harmaahomeen vaivaaman raakileen. Muissa ei sitä ongelmaa ole vielä ollutkaan.

´Lemon´

Ruiskutin kasvuston kuitenkin ennaltaehkäisevästi harmaahometta vastaan Prestopilla, erityisesti haavapaikat, joista on poistettu varkaita tai oksia, ne ovat erityisen alttina homeelle . Prestop sisältää Gliocladium-hyötymikrobia, jota käytetään myös kasvualustoissa. Sillä on paljon hyviä kasvia suojelevia ominaisuuksia, multaan sekoitettuna tai kasteluna se suojelee kasvia juuristotaudeilta, ja lehdille ruiskutettuna se valtaa omalla kasvustollaan lehtien pinnan, joten haitalliset homeet ja sienitaudit eivät saa jalansijaa.

´Blue Ridge Mountain´. Sen kukka on mukavan pörheä.

´Blue Ridge Mountain´ raakileita.

 

Samaa mikrobia ja ainetta käytetään mansikkaviljelmien yhteydessä mehiläispesien suulla. Menemättä sen tarkemmin teknisiin ratkaisuihin mehiläiset astuvat mikrobipölyyn pesästä lähtiessään ja vievät sitä mansikankukkiin, joissa se torjuu harmaahometta. Täytyy sanoa, että olen lähestulkoon liikuttunut tällaisen innovaation edessä! Luonto auttaa luontoa, ja kerrankin ihminen ei ole siinä välissä haitaksi.

´Citrinaan´ tulee yhteen terttuun hillitön määrä keltaisia, sitruunan muotoisia hedelmiä.

Prestopin ostaminen vaatii kasvinsuojeluainetutkinnon suorittamista, vaikka kyse on käsittääkseni ihan vaarattomasta luonnontuotteesta, jota esiintyy peltomaassamme. Ehkäpä se voi aiheuttaa jotain ärsytystä väärin käytettynä.

´AAA Sweet Solanon´ kukka on aprikoosin värinen.

Harmaahomeen lisäksi toinen harmituksen aihe ovat tuholaiset. Olen minimoinut niiden mahdollisuuden pitämällä kaikki muualta tuodut kasvit poissa kasvihuoneesta. Kesäkuun alkupuolella hankin vain kaksi kasvihuonekurkun tainta luotettavaksi sanotusta myymälästä, kurkut kun kevään tuoksinassa jäivät kylvämättä. Mutta eilen huomasin kurkuntaimien ylälehdillä ansarijauhiaisia. Niissä oli ollut siis sittenkin niiden munia, ja neljä, viisi viikkoa on ilmeisesti nyt riittänyt porukan aikuistumiseen. Melkein itku pääsi, kun tiedän kuinka vaikeita hävitettäviä ne pirulaiset ovat ja miten tuhoisaa niiden erittämä mesikaste ja sen aiheuttama nokihärmä on!

´Faelan´s First Snow´. Jännittävän näköinen lajike on mutaatio, jossa on keltaista, valkoista ja vihreätä lehdissä.

Sakset käteen ja kurkut poikki juuresta samantien. Vein ne lämpökompostorin uumeniin, kärvistykööt tulevat sukupolvetkin siellä. Mutta tietysti jokunen valkosiipi oli jo ehtinyt tomaatteihinkin. Liima-ansoissa näin pari, joten todennäköisesti niitä on kasvustossa ainakin kymmenkertainen määrä, muniakseen jokainen parisataa munaa. Pöh!

´Korol Gigantovin´ kukatkin ovat isot.

´Korol Gigantovin´ raakileita.

 

Tänä aamuna pistin siis tilauksen Biotukselle jauhiaiskiilukaisista. Jos Suomen Posti suo, kiilukaiskotelot saapuvat kylmäpakkauksessaan loppuviikosta, ja levitellään sitten ansariin kuoriutumaan ja loisimaan aikanaan jauhiaisten munia. Eroon niistä ei pääse, mutta säännöllisellä torjuntahyönteisten levittämisellä kannan saa pysymään aisoissa.

´Cello F1´ tuottaa tasaisen kokoisia ja herkullisia miniluumutomaatteja.

Laitoin kiukkuisen viestin taimimyymälään, ja kerroin tapahtuneesta. Sieltä tietysti vastattiin, ettei heillä ole ollut ko. tuholaisista mitään havaintoa. Eipä tietenkään, mahdolliset saastuneet kasvithan on jo myyty asiakkaille tai heitetty pois ennen öttiäisten lentoon lähtöä, joten niitä helpommin havaittavia aikuisia yksilöitä tuskin myymälässä on. Myymäläthän harvoin kasvattavat taimensa, joten taimet jauhiaismunineen ovat todennäköisesti tulleet heillekin muualta. Jauhiaiset eivät selviä ulkona meidän talvessamme, joten talvilämmin kasvihuone on niiden ainoa mahdollinen lähde.

´Karkiano´ on espanjalainen harvinainen lajike, jolla on isot kukat. Jäämme odottamaan hedelmiä.

Täytyy toivoa parasta. Tänään Aamu-tv:n Lumpeen kukissa annettiin vinkkejä siihen, miten puutarhastaan saa hieman helppohoitoisemman. Asfaltille vain koko piha, hah!😂 No ei, onhan niitä muitakin pikku juttuja. Valmistettiin myös tee-se-itse-altakasteluruukku. Ohjelma on tietenkin tavalliseen tapaan katsottavissa Areenasta.

Sonja

Köynnöspinaatti kasvussa

Tuskastuttavan hitaasti etenee kevät, mutta eteneepä kuitenkin. Kasvimaalla köynnöspinaatti nousi jo muutama viikko sitten, mutta eipä kovasti venytä vartta näillä lämpötiloilla. Viime vuonna kylvääntyneitä, yhden kesän ja talven vanhoja siementaimia löytyy taas sieltä täältä emokasvien ympäriltä, täytyy nostella ne ruukkuihin, kun eivät vielä ole lähteneet köynnöstelemään.

Köynnöspinaatin versot ovat jo näin pitkällä tässä emokasvissa.

Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on korkeaksi ja tuuheaksi kasvava monivuotinen syötävä köynnös, josta olen kirjoittanut aikaisemminkin täällä ja täällä. Koska lisäys on vähän haasteellista, kasvi on meillä aika harvinainen. Nimestään huolimatta se ei ole pinaatti vaan enemmänkin revonhäntiin kuuluva, mutta sitä käytetään samaan tapaan kuin pinaattia.

Itsestään kylväytynyt köynnöspinaatti on talvehtinut viereisen laatikon nurkassa, ja nyt sillä alkaa siis toinen kesä.

Viime keväänä yksi siemen oli itänyt viereisessä valkosipulipenkissä, jossa tietysti oli valkosipulien tarpeiden mukainen vahva lannoitus. En raaskinut ottaa käenpoikaa poiskaan, kun se oli varkain päässyt siihen kasvamaan, mutta sen kasvuvauhti oli aivan järkyttävä! Se teki heti ensimmäisenä vuotenaan monen metrin versot ja vielä kukkikin. Olin ihan varma, että tuo lannoituksen määrä ja sen mukanaan tuoma hillitön kasvu aiheuttaisi sen, että kasvi ei talvehdi. Vaan mitä vielä! Sieltä se on noussut tänä keväänä isona ja rehevänä.

Tällaiseksi pehkoksi kasvoi karkulainen jo ensimmäisenä kesänään. Nyt se saa siirron, ja ympärille nousseet valkosipuliversot (miten lienevät jääneetkään penkkiin) istutetaan uudestaan.

Koska kasvi ei ole meillä kovin yleinen, köynnöspinaatin lannoitus on ollut aina vähän arvoitus. Itsekään en ole uskaltanut juuri tehdä kokeiluja vaan pysynyt hyvin maltillisissa ravinnemäärissä,  kun sen talvehtiminen parina ensimmäisenä vuotena on yleensä vähän herrassaan. Mutta näyttäisi siis siltä, että muheva multa ja reilu lannoitus olisikin köynnöspinaatille hyväksi. Taidanpa tehdä nyt nostamillani taimilla vähän ravinnekokeilua.

Tältä se näytti nostettuna! Juuret hieman katkeilivat tuossa rytäkässä, ne kun ovat puolimetriset ja ylikin. Köynnöspinaattia ei voi jakaa, vaan ainakin emokasvi kuolee siinä puuhassa.

Reilun lannoituksen puolesta puhuisi kyllä tietysti myös kasvin luontainen kasvutapa. Köynnöspinaatti on rehevä ja lehtevä kasvi, ja syksyn tullen lehtimassa putoaa köynnöksen juurille. Siinä maatuessaan se varmasti myös lannoittaa kasvia reilusti.

Viime syksynä varisseet siemenet ovat jo osin itäneet pinaattien alla, siemenet siis itävät keväällä reilusti myöhemmin kuin emokasvit lähtevät kasvuun.

Tänä keväänä itäneet viime syksyn siemenet.

Tomaatintaimet ovat huvittavia, kun eri lajikkeilla on niin erilainen ulkomuoto. Ja kasvuvauhtikin! Samana päivänä samaan multaan kylvetyt saattavat olla ihan eri korkuisia. Erilaiset ja eriväriset lehdet erottuvat näin taimivaiheessa hyvin.

´Blush´ ja ´Citrina´, kovin erinäköiset lehdiltään.

Pensastomaatit ´Siniy´ ja ´Maglia Rosa´. Jälkimmäinen on ´Blushin´ vanhemmista toinen, minkä voi huomata lehden muodosta. Toista vanhempaa ei tietenkään ole paljastettu…

Samana päivänä kylvetyt ´Bajajan´ taimet ovat varttuneet kovin eri tahtiin. ´Bajaja´ tulee isossa ruukussa kookkaakksi patiotomaatiksi, ja kasvaa pienemmässä hillitymmin. Sen kirsikkatomaatit ovat ihania kypsennettyinä.

Onneksi kylvin tomskut vasta maaliskuun lopulla, näin kylmänä keväänä olisin tämän taimimäärän kanssa helisemässä, jos taimet olisivat nyt isompia. Kasvihuoneeseen on nyt kuitenkin rakennettu pienempi huone eli kuplamuoviviritys ja taimet pääsevät/joutuvat sinne, vaikka tulisi rakeita ja pakkasöitä. Pikkuisten on aika lentää pesästä.

Kelta-ansa pyydystää tehokkaasti harsosääskiä.

Olen muuten Espoon Entressen kirjastossa kertomassa tomaattikasvatuksesta ja kasvihuoneasioista tiistaina 16.5. klo 18.00, tervetuloa sinne. Otan noita erilaisia taimiakin mukaan näytille. 🙂 Tilaisuus on maksuton.

Osa tämän kevään kasvateista.