Mitä yhteistä on discolla ja tomaatilla?

Edellisessä postauksessa kerroin tämän kesän runkotomaateistani kasvihuoneessa, nyt ovat vuorossa tälle kesälle valitsemani pensastomaatit, jotka kasvavat meillä pääasiassa lämpimillä seinustoilla ja suojaisissa paikoissa ulkona. Kolmen viikon koleahko jakso juhannuksen jälkeen jarrutti selvästi niiden kehitystä, joten valmiita hedelmiä ei ole ulkoa vielä saatu, mutta raakileita on kehittynyt lupaavasti. Kasvihuoneessa valmiita on maisteltu amppelitomaateista (Bajaja, Donna F1 ja Red Profusion F1) ja runkotomaateista ’Blush’ sekä ’Suncherry Premium’ F1, kaikki herkullisia maultaan. ’Blushin’ ja ’Suncherryn’ kirsikat ovat makeita, jopa etelän hedelmien makuisia, ihan karkkeja.

Monet valittavat, että Kasvusäkki on ruman näköinen puutarhassa. Minä koetan aina kovasti vakuutella, että kolmella taimella se jää kyllä nopeasti peittoon.

Ulkokasvatukseen olen koettanut valita paitsi varhaisia, myös rutolle vastustuskykyisiä pensastomaattien lajikkeita, rutto kun iskee loppukesästä helpoimmin juuri avomaalla kasvaviin tomaatteihin, jotka ovat ruttoitiöitä kuljettavien sateiden ja tuulten armoilla. Tosin varhaisuus ja pensastomaatin luontaiset kasvuominaisuudet tulevat tässäkin avuksi: aikaisten lajikkeiden satokausikin ehtii yleensä päättyä ennen pahinta ruttokautta. 

Amppelitomaatti ´Red Profusion´ F1

Lupaavimmaksi tämän vuoden uusista pensaista on osoittautunut ’Boney M’. Aivan oikein, tämä venäläinen lajike on saanut nimensä 1970-luvun discoyhtyeen mukaan! Miksi, sitä en tiedä, mutta supersatoisa ja terveen oloinen tomaatti tuntuu olevan kyseessä. Olen nähnyt lajikkeen nimeä kirjoitettavan muodossa Boni M, Boni MM ja Bony M, mutta sama tomaatti lienee kyseessä. Hedelmät ovat keskikokoisia tai vähän sitä pienempiä, ja niitä on kehuttu erinomaisiksi. Valmista ei ole saatu vielä maistaa, mutta lupaavalta näyttää, ja ensimmäiset jo hieman vaihtavat väriään.

´Boney M´alkaa jo punertua.

’Tigerette Cherry’, Nelson Gardenin myymä uutuus on kuulemma sattumalta syntynyt mutaatio, jolla on limenvihreät lehdet (sanotaan keltaisiksi, minun mielestäni enemmänkin limet, ja kasvin vanhetessa vaaleanvihreät). Se on noin 40-50 cm korkea pensas. Se on kaunismuotoinen ja upean värinen kasvi, ja raakileitakin on jonkin verran. Mikään huippusatoisa se ei kylläkään vaikuttaisi olevan, vaan enemmänkin kaunis katsella. Jotkut mutaatiot saattavat olla joskus kasvatuksessa enemmän erikoisen ulkonäön puolesta, eivät niinkään sadon osalta. Jokunen vuosi sitten kasvattamani ’Faelan’s First Snow’ on valkokirjavalehtinen, upean näköinen mutaatio ’Cherokee Purple’-lajikkeesta, mutta ei tuottanut meillä yhtäkään valmista hedelmää. Saattoi olla tietysti kylmän ja sateisen kesänkin syytä, pitemmän kesän ja lämpimämmän ilmaston maissa sitä on kehuttu satoisaksi, joskin myöhäiseksi.

Etualalla ´Tigerette Cherry´ja takana ´Chibis´.

Kylmänkestävät tomaatit ovat täällä Pohjolassa aina suosittuja, ja siksi kai aika moni siementuottaja liittää mielellään lajikkeen nimeen sanan ’Siberia’, sillä sieltä tulevat lajikkeet ovat tottuneet sietämään meilläkin usein vastuksina olevaa viileätä säätä ja lyhyttä kesää. Tosin täytyy muistaa, että Siperia on laaja, ja ilmasto vaihtele sielläkin. Ikiroudasta huolimatta Jakutiassa kesän lämpötilat kohoavat jopa +40 asteeseen. Kesä on lyhyt mutta kuuma, joten tomaattienkin täytyy sopeutua monenlaiseen.

´Siberian Date´F1 ehti avomaan tomaateista ensimmäisenä punaiseksi.

Usein nuo siperialaiset ovat nimenomaan pensastomaatteja, jotka kasvutapansa puolesta sopivatkin paremmin lyhyeen kasvukauteen. Niiden sato valmistuu, (tietysti kylvöajasta riippuen) suht varhain heinä-elokuussa ja kerralla 2-3 viikon aikana. Lajikkeita ovat mm. ’Siberian Early’, ’Sibirjak’, ’Sibiria’, ’Siberian’, ’Red Siberian’ – ja sitten kasapäin venäläisin nimin varustettuja ’Sibirskiy’-alkuisia lajikkeita. Siperialaisia lajikkeita on toki paljon muitakin, eikä kaikissa ole tuota Siperiaa mainittuna nimessä. Tänä kesänä meillä avomaalla kasvavat siperialaiset pensaat ’Siberian’ ja ’Siberian Date’ F1. Jälkimmäinen on oma käännos venäjän kielisestä nimestä, en löytänyt sille nimeä luetteloista. Hedelmät ovat taatelin muotoisia ja niitä on runsain mitoin, ja ensimmäiset punertuvat ulkosalla jo. ’Siberian’ on taas makunsa puolesta kovasti kehuttu.

´Maglia Rosa´on saanut nimensä pyöräilykilpailun johtajan vaaleanpunaisesta paidasta. Vaaleanpunaisia näistä siis odotellaan.

Säiden armoilla ulkona kasvavat tänä kesänä myös mm. ’Tsarskaya Vetka’, joka on nimensä mukaan tsaarillista sukua, virolaiset ’Terma’ ja ’Maike’ sekä tšekki ’Oranze’. Sattumalta näytän kylväneen tänä keväänä useampia lajikkeita pitkulaisia, taatelin tai munan muotoisia hedelmiä tekeviä pensastomaatteja. Näitä lajikkeita ovat tuo aiemmin mainittu ’Siberian Date’ F1 (ensimmäinen maistettu, se oli enemmän hapokas kuin makea), ’Raketa’, nokkava ’Chibis’ (Töyhtöhyyppä) sekä ’Maglia Rosa’. Viimeksi mainittua odotan kovasti, huhut kertovat, että se olisi amerikkalaisen ’Blushin’ ”vanhemmista” toinen. Toinen on kuulemma ’Ananas’, siltä ’Blush’ on ilmeisesti perinyt runkotomaatin luonteen, ’Maglia Rosa’ kun on pensas. Lehdet ovat ’Blushin’ tapaan hieman riippuvat, liuskoittuneet ja hentoiset, ja hedelmien muotokin on sama, ovat vain pienempiä kuin ’Blush’. ’Blush’ on tomaateista ihanin, joten ei sen äitikään voi huono olla.

´Raketa´

’Varto’ on virolainen pensastomaatti, joka on jalostettu kehittämään hedelmiä jopa puolivarjossa. Yleensähän tomaatit vaativat paljon valoa ja aurinkoa satoa tuottaakseen, joten pistin ’Varton’ testiin ja istutin sen herukkapensaan varjoon. Ja kyllä, tämä sissi tuntuu tuottavan satoa myös vähemmässä valossa! Tämä on varmaan tervetullut uutinen niille, jotka haluavat kasvattaa tomaattia mutta joiden parveke tai piha on suuren osan päivästä hajavalossa tai suhteellisen varjossa.

Suuren osan tämän kesän pensaslajikkeista hankin keväällä Tallinnan keskustorin eli Keskturgin nurkassa sijaitsevasta siemenkaupasta. Luin hieman huolestuneena, että torin on nyt ostanut sama taho, joka on vastuussa myös Balti jaam-torin uudistuksesta. Balti Jaam on nykyään varsin komea kauppahalli ja katettu tori erikoismyymälöineen ja kahviloineen, mutta samalla tietysti myyntipaikkojen hinnat ovat nousseet niin, että pienillä siemenkauppiailla ei ole sinne mitään asiaa. Pelkään, että Keskturgin suhteen käy samoin. Mistä minä sitten käyn hakemassa venäläisten tomaattilajikkeiden siemeniä? Nettikaupat ovat tietysti erinomaisesti varustettuja ja valikoimaa piisaa, mutta ihan oma viehätyksensä on käsimerkeillä ja muutamalla yhteisellä sanalla vaihdetussa keskustelussa venäläisen myyjärouvan kanssa. En valitettavasti usko, että hänen myymälällään on enää sijaa lattekahviloiden, artesaanileipomoiden ja kalliiden antiikkiliikkeiden puristuksessa. Nyyh.

´Varto´tuottaa hedelmiä myös puolivarjossa.

Raakilevaiheessa tässä tosiaan pääasiassa vielä mennään, joten makuvertailuja lajikkeista joudutte vielä odottelemaan. Mutta jos sää nyt vihdoin suosisi, siihenkin pitäisi päästä 1-3 viikon sisällä.

Köynnöspinaatti kasvussa

Tuskastuttavan hitaasti etenee kevät, mutta eteneepä kuitenkin. Kasvimaalla köynnöspinaatti nousi jo muutama viikko sitten, mutta eipä kovasti venytä vartta näillä lämpötiloilla. Viime vuonna kylvääntyneitä, yhden kesän ja talven vanhoja siementaimia löytyy taas sieltä täältä emokasvien ympäriltä, täytyy nostella ne ruukkuihin, kun eivät vielä ole lähteneet köynnöstelemään.

Köynnöspinaatin versot ovat jo näin pitkällä tässä emokasvissa.

Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on korkeaksi ja tuuheaksi kasvava monivuotinen syötävä köynnös, josta olen kirjoittanut aikaisemminkin täällä ja täällä. Koska lisäys on vähän haasteellista, kasvi on meillä aika harvinainen. Nimestään huolimatta se ei ole pinaatti vaan enemmänkin revonhäntiin kuuluva, mutta sitä käytetään samaan tapaan kuin pinaattia.

Itsestään kylväytynyt köynnöspinaatti on talvehtinut viereisen laatikon nurkassa, ja nyt sillä alkaa siis toinen kesä.

Viime keväänä yksi siemen oli itänyt viereisessä valkosipulipenkissä, jossa tietysti oli valkosipulien tarpeiden mukainen vahva lannoitus. En raaskinut ottaa käenpoikaa poiskaan, kun se oli varkain päässyt siihen kasvamaan, mutta sen kasvuvauhti oli aivan järkyttävä! Se teki heti ensimmäisenä vuotenaan monen metrin versot ja vielä kukkikin. Olin ihan varma, että tuo lannoituksen määrä ja sen mukanaan tuoma hillitön kasvu aiheuttaisi sen, että kasvi ei talvehdi. Vaan mitä vielä! Sieltä se on noussut tänä keväänä isona ja rehevänä.

Tällaiseksi pehkoksi kasvoi karkulainen jo ensimmäisenä kesänään. Nyt se saa siirron, ja ympärille nousseet valkosipuliversot (miten lienevät jääneetkään penkkiin) istutetaan uudestaan.

Koska kasvi ei ole meillä kovin yleinen, köynnöspinaatin lannoitus on ollut aina vähän arvoitus. Itsekään en ole uskaltanut juuri tehdä kokeiluja vaan pysynyt hyvin maltillisissa ravinnemäärissä,  kun sen talvehtiminen parina ensimmäisenä vuotena on yleensä vähän herrassaan. Mutta näyttäisi siis siltä, että muheva multa ja reilu lannoitus olisikin köynnöspinaatille hyväksi. Taidanpa tehdä nyt nostamillani taimilla vähän ravinnekokeilua.

Tältä se näytti nostettuna! Juuret hieman katkeilivat tuossa rytäkässä, ne kun ovat puolimetriset ja ylikin. Köynnöspinaattia ei voi jakaa, vaan ainakin emokasvi kuolee siinä puuhassa.

Reilun lannoituksen puolesta puhuisi kyllä tietysti myös kasvin luontainen kasvutapa. Köynnöspinaatti on rehevä ja lehtevä kasvi, ja syksyn tullen lehtimassa putoaa köynnöksen juurille. Siinä maatuessaan se varmasti myös lannoittaa kasvia reilusti.

Viime syksynä varisseet siemenet ovat jo osin itäneet pinaattien alla, siemenet siis itävät keväällä reilusti myöhemmin kuin emokasvit lähtevät kasvuun.

Tänä keväänä itäneet viime syksyn siemenet.

Tomaatintaimet ovat huvittavia, kun eri lajikkeilla on niin erilainen ulkomuoto. Ja kasvuvauhtikin! Samana päivänä samaan multaan kylvetyt saattavat olla ihan eri korkuisia. Erilaiset ja eriväriset lehdet erottuvat näin taimivaiheessa hyvin.

´Blush´ ja ´Citrina´, kovin erinäköiset lehdiltään.

Pensastomaatit ´Siniy´ ja ´Maglia Rosa´. Jälkimmäinen on ´Blushin´ vanhemmista toinen, minkä voi huomata lehden muodosta. Toista vanhempaa ei tietenkään ole paljastettu…

Samana päivänä kylvetyt ´Bajajan´ taimet ovat varttuneet kovin eri tahtiin. ´Bajaja´ tulee isossa ruukussa kookkaakksi patiotomaatiksi, ja kasvaa pienemmässä hillitymmin. Sen kirsikkatomaatit ovat ihania kypsennettyinä.

Onneksi kylvin tomskut vasta maaliskuun lopulla, näin kylmänä keväänä olisin tämän taimimäärän kanssa helisemässä, jos taimet olisivat nyt isompia. Kasvihuoneeseen on nyt kuitenkin rakennettu pienempi huone eli kuplamuoviviritys ja taimet pääsevät/joutuvat sinne, vaikka tulisi rakeita ja pakkasöitä. Pikkuisten on aika lentää pesästä.

Kelta-ansa pyydystää tehokkaasti harsosääskiä.

Olen muuten Espoon Entressen kirjastossa kertomassa tomaattikasvatuksesta ja kasvihuoneasioista tiistaina 16.5. klo 18.00, tervetuloa sinne. Otan noita erilaisia taimiakin mukaan näytille. 🙂 Tilaisuus on maksuton.

Osa tämän kevään kasvateista.