Mitä yhteistä on discolla ja tomaatilla?

Edellisessä postauksessa kerroin tämän kesän runkotomaateistani kasvihuoneessa, nyt ovat vuorossa tälle kesälle valitsemani pensastomaatit, jotka kasvavat meillä pääasiassa lämpimillä seinustoilla ja suojaisissa paikoissa ulkona. Kolmen viikon koleahko jakso juhannuksen jälkeen jarrutti selvästi niiden kehitystä, joten valmiita hedelmiä ei ole ulkoa vielä saatu, mutta raakileita on kehittynyt lupaavasti. Kasvihuoneessa valmiita on maisteltu amppelitomaateista (Bajaja, Donna F1 ja Red Profusion F1) ja runkotomaateista ’Blush’ sekä ’Suncherry Premium’ F1, kaikki herkullisia maultaan. ’Blushin’ ja ’Suncherryn’ kirsikat ovat makeita, jopa etelän hedelmien makuisia, ihan karkkeja.

Monet valittavat, että Kasvusäkki on ruman näköinen puutarhassa. Minä koetan aina kovasti vakuutella, että kolmella taimella se jää kyllä nopeasti peittoon.

Ulkokasvatukseen olen koettanut valita paitsi varhaisia, myös rutolle vastustuskykyisiä pensastomaattien lajikkeita, rutto kun iskee loppukesästä helpoimmin juuri avomaalla kasvaviin tomaatteihin, jotka ovat ruttoitiöitä kuljettavien sateiden ja tuulten armoilla. Tosin varhaisuus ja pensastomaatin luontaiset kasvuominaisuudet tulevat tässäkin avuksi: aikaisten lajikkeiden satokausikin ehtii yleensä päättyä ennen pahinta ruttokautta. 

Amppelitomaatti ´Red Profusion´ F1

Lupaavimmaksi tämän vuoden uusista pensaista on osoittautunut ’Boney M’. Aivan oikein, tämä venäläinen lajike on saanut nimensä 1970-luvun discoyhtyeen mukaan! Miksi, sitä en tiedä, mutta supersatoisa ja terveen oloinen tomaatti tuntuu olevan kyseessä. Olen nähnyt lajikkeen nimeä kirjoitettavan muodossa Boni M, Boni MM ja Bony M, mutta sama tomaatti lienee kyseessä. Hedelmät ovat keskikokoisia tai vähän sitä pienempiä, ja niitä on kehuttu erinomaisiksi. Valmista ei ole saatu vielä maistaa, mutta lupaavalta näyttää, ja ensimmäiset jo hieman vaihtavat väriään.

´Boney M´alkaa jo punertua.

’Tigerette Cherry’, Nelson Gardenin myymä uutuus on kuulemma sattumalta syntynyt mutaatio, jolla on limenvihreät lehdet (sanotaan keltaisiksi, minun mielestäni enemmänkin limet, ja kasvin vanhetessa vaaleanvihreät). Se on noin 40-50 cm korkea pensas. Se on kaunismuotoinen ja upean värinen kasvi, ja raakileitakin on jonkin verran. Mikään huippusatoisa se ei kylläkään vaikuttaisi olevan, vaan enemmänkin kaunis katsella. Jotkut mutaatiot saattavat olla joskus kasvatuksessa enemmän erikoisen ulkonäön puolesta, eivät niinkään sadon osalta. Jokunen vuosi sitten kasvattamani ’Faelan’s First Snow’ on valkokirjavalehtinen, upean näköinen mutaatio ’Cherokee Purple’-lajikkeesta, mutta ei tuottanut meillä yhtäkään valmista hedelmää. Saattoi olla tietysti kylmän ja sateisen kesänkin syytä, pitemmän kesän ja lämpimämmän ilmaston maissa sitä on kehuttu satoisaksi, joskin myöhäiseksi.

Etualalla ´Tigerette Cherry´ja takana ´Chibis´.

Kylmänkestävät tomaatit ovat täällä Pohjolassa aina suosittuja, ja siksi kai aika moni siementuottaja liittää mielellään lajikkeen nimeen sanan ’Siberia’, sillä sieltä tulevat lajikkeet ovat tottuneet sietämään meilläkin usein vastuksina olevaa viileätä säätä ja lyhyttä kesää. Tosin täytyy muistaa, että Siperia on laaja, ja ilmasto vaihtele sielläkin. Ikiroudasta huolimatta Jakutiassa kesän lämpötilat kohoavat jopa +40 asteeseen. Kesä on lyhyt mutta kuuma, joten tomaattienkin täytyy sopeutua monenlaiseen.

´Siberian Date´F1 ehti avomaan tomaateista ensimmäisenä punaiseksi.

Usein nuo siperialaiset ovat nimenomaan pensastomaatteja, jotka kasvutapansa puolesta sopivatkin paremmin lyhyeen kasvukauteen. Niiden sato valmistuu, (tietysti kylvöajasta riippuen) suht varhain heinä-elokuussa ja kerralla 2-3 viikon aikana. Lajikkeita ovat mm. ’Siberian Early’, ’Sibirjak’, ’Sibiria’, ’Siberian’, ’Red Siberian’ – ja sitten kasapäin venäläisin nimin varustettuja ’Sibirskiy’-alkuisia lajikkeita. Siperialaisia lajikkeita on toki paljon muitakin, eikä kaikissa ole tuota Siperiaa mainittuna nimessä. Tänä kesänä meillä avomaalla kasvavat siperialaiset pensaat ’Siberian’ ja ’Siberian Date’ F1. Jälkimmäinen on oma käännos venäjän kielisestä nimestä, en löytänyt sille nimeä luetteloista. Hedelmät ovat taatelin muotoisia ja niitä on runsain mitoin, ja ensimmäiset punertuvat ulkosalla jo. ’Siberian’ on taas makunsa puolesta kovasti kehuttu.

´Maglia Rosa´on saanut nimensä pyöräilykilpailun johtajan vaaleanpunaisesta paidasta. Vaaleanpunaisia näistä siis odotellaan.

Säiden armoilla ulkona kasvavat tänä kesänä myös mm. ’Tsarskaya Vetka’, joka on nimensä mukaan tsaarillista sukua, virolaiset ’Terma’ ja ’Maike’ sekä tšekki ’Oranze’. Sattumalta näytän kylväneen tänä keväänä useampia lajikkeita pitkulaisia, taatelin tai munan muotoisia hedelmiä tekeviä pensastomaatteja. Näitä lajikkeita ovat tuo aiemmin mainittu ’Siberian Date’ F1 (ensimmäinen maistettu, se oli enemmän hapokas kuin makea), ’Raketa’, nokkava ’Chibis’ (Töyhtöhyyppä) sekä ’Maglia Rosa’. Viimeksi mainittua odotan kovasti, huhut kertovat, että se olisi amerikkalaisen ’Blushin’ ”vanhemmista” toinen. Toinen on kuulemma ’Ananas’, siltä ’Blush’ on ilmeisesti perinyt runkotomaatin luonteen, ’Maglia Rosa’ kun on pensas. Lehdet ovat ’Blushin’ tapaan hieman riippuvat, liuskoittuneet ja hentoiset, ja hedelmien muotokin on sama, ovat vain pienempiä kuin ’Blush’. ’Blush’ on tomaateista ihanin, joten ei sen äitikään voi huono olla.

´Raketa´

’Varto’ on virolainen pensastomaatti, joka on jalostettu kehittämään hedelmiä jopa puolivarjossa. Yleensähän tomaatit vaativat paljon valoa ja aurinkoa satoa tuottaakseen, joten pistin ’Varton’ testiin ja istutin sen herukkapensaan varjoon. Ja kyllä, tämä sissi tuntuu tuottavan satoa myös vähemmässä valossa! Tämä on varmaan tervetullut uutinen niille, jotka haluavat kasvattaa tomaattia mutta joiden parveke tai piha on suuren osan päivästä hajavalossa tai suhteellisen varjossa.

Suuren osan tämän kesän pensaslajikkeista hankin keväällä Tallinnan keskustorin eli Keskturgin nurkassa sijaitsevasta siemenkaupasta. Luin hieman huolestuneena, että torin on nyt ostanut sama taho, joka on vastuussa myös Balti jaam-torin uudistuksesta. Balti Jaam on nykyään varsin komea kauppahalli ja katettu tori erikoismyymälöineen ja kahviloineen, mutta samalla tietysti myyntipaikkojen hinnat ovat nousseet niin, että pienillä siemenkauppiailla ei ole sinne mitään asiaa. Pelkään, että Keskturgin suhteen käy samoin. Mistä minä sitten käyn hakemassa venäläisten tomaattilajikkeiden siemeniä? Nettikaupat ovat tietysti erinomaisesti varustettuja ja valikoimaa piisaa, mutta ihan oma viehätyksensä on käsimerkeillä ja muutamalla yhteisellä sanalla vaihdetussa keskustelussa venäläisen myyjärouvan kanssa. En valitettavasti usko, että hänen myymälällään on enää sijaa lattekahviloiden, artesaanileipomoiden ja kalliiden antiikkiliikkeiden puristuksessa. Nyyh.

´Varto´tuottaa hedelmiä myös puolivarjossa.

Raakilevaiheessa tässä tosiaan pääasiassa vielä mennään, joten makuvertailuja lajikkeista joudutte vielä odottelemaan. Mutta jos sää nyt vihdoin suosisi, siihenkin pitäisi päästä 1-3 viikon sisällä.