Keijut puutarhassa

Sonja

Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa
Sonja

Latest posts by Sonja (see all)

Miniatyyripuutarha eli keijupuutarha on ollut suunnitelmissani jo kauan. Ruukkukin on ollut katsottuna ja vain odottanut työhön ryhtymistä, mutta tuo normaalikokoinen puutarha on vaatinut sen verran huomiota ja keskittymistä, että keijujen hortonomia on saanut odottaa.

Ihmeellistä, mitä kaikkea kivistä, jäätelötikuista, askartelumassasta ja maalista saa aikaan. Niin, ja tietysti kasveista.

Mutta nyt päätin ryhtyä vihdoin toimeen. Halusin korkean, kerroksellisen puutarhan, ja siksi valitsin  ison ja korkean ruukun. Jotta puutarhaan tulisi tasoja, ruukkua naputeltiin varovasti kyljestä rikki. Se olikin hieman haasteellista, saviruukku kun ei aina lohkea juuri toivotusta kohdasta. Mutta onnistui se kuitenkin!

Salaojitukseksi ja jotta ruukusta ei tulisi valtavan raskas, laitoin pohjalle runsaasti ruukkusoraa sukkahousuihin tungettuna. Sukkahousuniksien määrä on rajaton, hah! Tässä tapauksessa soran pysyminen pussissaan olikin tarpeen, sillä muuten se olisi valunut rikotun reunan yli.

Käytin istutusmultaa, jossa on biohiiltä kosteutta pidättämään. Kasveiksi valitsin vähällä kastelulla toimeen tulevia minimehikasveja ja puutarhan ”isoksi” puuksi pienikokoisen varjoviikunan, sen pullisteleva juuri on hauskan näköinen ja sopii mainiosti satupuutarhaan.

Kasvien mallailussa meni tovi, joidenkin paikkoja sain vaihdella useampaankin kertaan ennen kuin lopputulos oli toivotun kaltainen. Katteina käytin erilaisia koristekiviä, ja keijujen talon rakensin sammaloituneesta puunoksasta. Metsästä löydetystä käävästä tuli oiva katto.

Keijujen koti.

Vaikka puutarha on pääasiassa luonnonmateriaaleista rakennettu, käytin siellä täällä rekvisiitassa askarteluliikkeen uunissa kovetettavaa polymerimassaa. Siitä tulivat talon ovi ja tietenkin keijunuket. Keijujen muotoilu ja maalaaminen olikin ylivoimaisesti aikaa vievin puuha! Siinä oli aikamoinen näpertely, kun en ole kuvataiteellisesti ollenkaan lahjakas, mutta koska kaupoissa oli heikonlaisesti keijuja tarjolla, päädyin kuitenkin valmistamaan ne itse.

Näyttää nukkekodilta puutarhassa, mutta näiden näpertely ei ole mitään lasten leikkiä. Ainakin allekirjoittaneen tekemänä vierähti tunti jos toinenkin.

Keijupuutarhan askartelu on kivaa ja rauhoittavaa, eikä kaiken tarvitse tulla heti valmiiksi. Aikaa viepää hommaa kaikkine näpertämisineen, mutta palkitsevaa. Ja satumaisemassa riittää katseltavaa, kuva muuttuu kun siirtää vähän katselukulmaa. Pikkuisia yksityiskohtia ja uusia ideoita voi sitten lisätä puutarhan siimekseen mielen mukaan ja vaikka vuodenaikojen mukaan.

Keijutyttö on vain viiden sentin mittainen. Näin pientä leninkiä en olekaan vielä koskaan tehnyt.

Jos omalla kasvimaalla on joskus sadossa toivomisen varaa, tässä puutarhassa kasvikset ovat esimerkillisen kauniita.

 

Talon pohjana toimi pikkuinen linnunpönttö, joka oli mielestäni aika heppoinen varsinaiseen tarkoitukseensa. Jätskitikuilla, askartelumassalla ja maalilla siitä tuli oiva koti keijulle.

Tiistain 25.7. Ykkösen Aamu-tv:n Lumpeen kukissa rakentuneen keijupuutarhan rekvisiitan (aidan, talon, vihannekset, kivipolun, eläimet) askartelin ja maalasin itse massasta. Kissa, pyörä, talikko ja lapio löytyivät valmiina. Aamu-tv:n facebook-sivulla pitäisi olla osoite, johon voi mielellään lähettää myös kuvia omista minipuutarhoista. Palautettakin sinne voi laittaa, niin saadaan sitten lisää puutarhaohjelmaa televisioon. 🙂