Uskomattoman sateinen syksy on pitänyt minut poissa puutarhasta. Kurainen maa ja litisevän märät nurmikot eivät oikein kyllä kävelyäkään kestä tiivistymättä ja rikkoontumatta, joten parempi pysytelläkin astinkivillä ja poluilla. Kylmä syyssade ei myöskään houkuta puutarhahommiin, joten puutarha on saanut olla vaihtelevien säiden armoilla pääasiassa omillaan. Nythän sadetta on ollut tarjolla kaikissa muodoissaan: tänään taas vaihteeksi vettä, eilen vihmoi räntää ja sitä edellisenä päivänä lunta. Eipä ainakaan ole yksitoikkoista!
Okakokeilustani kirjoitin keväällä, ja näyttää kyllä siltä, että tuo kasvi ei ihan meidän ilmastoomme ilman suojausta passaa. Pikku pakkanen yllätti jo lokakuussa ja vei okien maanpäälliset osat, ja ilmeisesti kasvu päättyi siihen. Joulukuussa nostin ”sadon”: muutama herneenkokoinen nappula. Taitaa olla enemmän kasvihuonetavaraa tämä mukulakasvi.
Okasato ei ollut häävinen.
Maa-artisokat sen sijaan ovat pulskistuneet syksyn mittaan maassa komeiksi, ja maan ollessa aivan sula mukuloita saattaa saada suoraan puutarhasta vielä joulupöytäänkin. Tänään nostetut valkeat mukulat päätyvät uuniin paahtumaan, ja ah, miten hyviä ne ovat.
Pulskia maa-artisokkia.
Joku valitteli röpeliäisten maa-artisokkien kuorimisen vaikeutta, mutta eihän niissä mitään kuorimista ole. Juuresharjalla vain puhtaaksi ja mukulat kypsymään, vastanostettujen artisokkien kuorihan on ihan olematon. Jos jonkun nystyrän mutkaan jää multaa, nystyrän voi taittaa irti ja silloin taipeenkin saa puhtaaksi.
Joulutunnelma on nyt sateessa hieman hakusessa, mutta toivotaan silti kaikille hyvää joulunodotusta. Ja kukapa tietää, säiden ollessa näin vaihtelevat saattaa jo huomenna olla taas maa valkoinen!