Aika erikoiset olivat tämän vuoden ensimmäisen adventin puuhastelut: löysin muutaman istuttamatta jääneen kukkasipulipussin, ja pistelin ne adventtiaamuna puutarhan multiin. Saapa nähdä, mitä keväällä nousee, vai nouseeko mitään. Maa oli joka tapauksessa aivan sula, joten toivottavasti noistakin muutama krookus pintaan kurkota sitten keväämmällä.
Yrttien sitkeydestä puhuin jo aikaisemmin, eikä esim. talvikynteli ole vieläkään antautunut. Pihlaja-angervo sen sijaan on sitä mieltä, että nythän on jo kevät. Siinä on runsaasti vihreitä silmuja, ja pari lehteä on jo puhjennutkin! Pihlaja-angervohan on kevään ensimmäisiä herääjiä, ja tuleentuu aikaisin syksyllä, joten ilmeisesti se katsoo talvileponsa olevan nyt ohi. Ja keväisethän nuo lämpötilat ovatkin, vaikka valo puuttuu. No, toivotaan, että luonto hoitaa asian, ja pihlaja-angervokin tajuaa, että kannattaisi uinailla vielä 4-5 kuukautta.
Joka vuosi asiantuntijoilta kysellään, miten kasvit kestävät, jos ne virittäytyvät ennenaikaisesti kasvuun tällaisena leutona syksynä. Onneksi kasveilla on yleensä oma sisäinen ja tehokas kellonsa, joka ei näistä syyspuolen keväisistä lämpötiloista hätkähdä, mutta poikkeuksiakin on. Niin kuin nyt tämä pihlaja-angervomme.
Joulukuu tässä on vielä kärsittävä ilman viherpuuhia, mutta tammikuussa päästään taas asiaan! Chilien kylvö on silloin edessä, ja niitä ajattelinkin pistää useampaa lajiketta tulemaan. Chileissä on muuten aivan ihania, miedompia lajikkeita, joissa on vain pieni tulinen puraisu, mutta runsaasti hedelmäistä makeutta. Kannattaa kokeilla esimerkiksi ’Championia’ ja ’Turbo Pubea’.
Ensi vuonna ajattelin aikaistaa hieman tomaattien kasvatusta. Normaalisti siemenet on pistetty multiin maaliskuussa, jotta taimet eivät ehdi liian suuriksi ennen toukokuuta, jolloin saan ne kasvihuoneeseen. Nyt kokeilen ainakin muutamalla aikaisella lajikkeella, josko aikaisempi kylvö tuottaisi aikaisempaa satoa.
Aikaisemmista kokeiluista on kylläkin tullut sellainen tuntu, että Suomen kesässä tomaattisato valmistuu aina samaan aikaan, riippumatta kylvöajasta. Käytännössä siis aika myöhään ja vielä myöhempään. Aikaisemmin kylvetyt siis odottelevat ja myöhemmin maahan laitetut kirivät ne kiinni kesän aikana. Mystinen juttu. Lämmittämättömässä kausikasvihuoneessa tomskut ovat ilmeisesti sittenkin niin Suomen viileähkön alkukesän armoilla, että niiden hedelmät kypsyvät sitten kun kypsyvät, riippumatta kylvöajasta. Siis yleensä vasta lämpimän ja aurinkoisen heinäkuun jälkeen.
Mutta yrittänyttä ei laiteta! Muutama tomaatin siemen menee joka tapauksessa multiin jo tammikuussa, täytyyhän ihmisellä olla haastetta elämässään.