Tomaatit lokakuussa

Lämpötilat ovat öisin hiipineet jo lähelle nollaa, ja puutarhassa alkavat perennapenkit loistaa keltaisina. Yrttimaalla timjamit ja kyntelit kukoistavat, ne ovat jaksaneet rehottaa tällaisenakin kesänä. Kasvihuoneen tomaatit alkavat vedellä viimeisiään, mutta kyllähän satoa vielä syntyy.

Kävin poimimassa kuutisen kiloa kypsiä ja kypsytettäviä. Tässä vaiheessa on hyvä tehdä inventaariota siitä, mitkä lajikkeet kestävät surkeitakin oloja. Ne, jotka kuluneesta kesästä ovat voittajina selvinneet, ovat kyllä sitten taatusti kestäviä.

’Citrinaa’ olen ylistänyt kirjassani Tomaatti! satoisaksi ja kestäväksi, ja sitä se kyllä onkin. Tuossa kuvassa on tänään poimittuja hedelmiä, osa kypsiä, osa vielä raakileita. Nämä kaikki ovat yhdestä ainoasta tertusta! Ei siis vain yhdestä kasvista, vaan yksi tertunranka kannatteli tuollaista määrää. Kaikkiaan yksi ’Citrina’ teki tänä vuonna kolme samanlaista terttua, joten siinä tomaatteja riitti huonosta kesästä huolimatta. Maultaan tämä venäläinen perinnelajike on erinomainen, hieman sitrusarominen.

´Citrina´, nämä yhdestä tertusta. Hedelmä on keskikokoinen tomaatti.

’Tolstoi’ F1 on erittäin hyvänmakuinen, satoisa ja terve hybridilajike, kuvassa tänään kerättyä satoa. Harmi, että siemeniä ei oikein kannata kerätä, hybridin siemenestä kasvatettu kun ei ole takuuvarmasti vanhempansa kaltainen. Ainahan sitä voi kokeilla, mahdollisuus on fifty/fifty, mutta mielestäni tomaatin kasvatusaika on turhan pitkä moiseen lottoon.

´Tolstoi´ F1 on osoittautunut terveeksi ja tuottoisaksi.

’Blush’ on myös vastustuskykyiseksi ja satoisaksi osoittautunut. Sitä olen kasvattanut siemenestä, jonka toin New Yorkin matkalta, Euroopassa en ole tätä lajiketta nähnyt. Se on erittäin herkullinen ja hurmaavan kaunis, ison taatelin kokoinen punaraitainen keltainen tomaatti.

´Blush´ on Amerikan tuliainen.

Juuri sen kohdalla tein tänä kesänä kokeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että tomaattien latvominen ei kypsytä hedelmiä yhtään sen nopeammin, ja siksi jätän sen tekemättä. Latvominen ja leikkaaminen yleensä altistavat kasvin homeille ja sienitaudeille, kun taudit pääsevät haavapinnan kautta kasvin solukkoon. Tänä kesänä kokeilin kahdella vierekkäin kasvavalla ’Blushilla’ teoriani paikkansapitävyyttä.

Kasvit olivat täsmälleen saman kokoisia ja niissä oli saman verran terttuja elokuun puolivälissä, kun latvoin niistä toisen. Toiseen jäi raakileiden lisäksi vielä kukkaterttukin. Latvotun hedelmät eivät kypsyneet yhtään sen nopeammin kuin toisenkaan, melkeinpä päinvastoin. Jossain vaiheessa latvottuun kasviin iski harmaahome, ja nyt se lyyhistynyt taudin alla. Latvomattomasta sen sijaan olen korjannut satoa koko ajan, tänään nämä kuvan hedelmät, ja kasvi on edelleen terve. Onpa se jaksanut tehdä niistä elokuun kukista vielä raakileetkin, jotka todennäköisesti kypsyttelen keittiön pöydällä.

Eli satoa latvomattomasta saa ihan yhtä aikaisin kuin latvotustakin, jopa enemmän ja kasvi myös pysyi terveempänä. Kotikutoinen kokeeni ei tietenkään täytä minkään valtakunnan sääntöjä, mutta itselleni se on ainakin jonkinlainen vahvistus siitä minkä olen aikaisemminkin havainnut.

´Rambling Red Striped´

Nyt alkavat päivät pimetä ja valo olla sen verran vähissä, että loputkin hedelmät otan tällä viikolla  sisälle kypsymään, ja sitten laitetaan kasvihuone talviteloille.

Ei siis mennyt ihan kuin Strömsössä säiden puolesta tämä satokausi, mutta puutarhuri ei olisi puutarhuri, jos ei jo seuraavaa kevättä tähyilisi. Ja siihen liittyen: tomaattiasiaa on luvassa kurssillani Helsingissä Annalassa (Hämeentie 154) maaliskuussa 2018. Sitä ennen helmikuussa on vuorossa yrttikurssi ja jo tammikuun lopulla käsitellään kasvihuoneasioita kasveista kasvihuoneen valintaan ja huoltoon. Kurssit järjestää Hyötykasviyhdistys, ja niille voi ilmoittautua heidän sivujensa kautta kunhan kurssit sinne ilmestyvät.

6 kommenttia

  1. Kausi vetelee viimeisiään. Muutama tomaatti on vielä kasvihuoneessa odottamassa pakkasia. Chili ja paprikahuone tyhjennettiin kirvan ja punkkien vaurioittamista kasveista. Samalla pestiin muovit ja muut pinnat pölystä, levästä ja nokihomeesta. Kasvihuone ei jäänyt tyhjäksi, vaan sinne pääsi ulkona olleita rocoto chilejä. Katsotaan kuinka kauan jaksan näistä huolehtia ja lämmittää kasvihuoneen puukaminaa. Nämä saavat olla ehkä siihen saakka kun päivätkin alkavat olla liian kylmiä.
    Uusia kujeita suunnitellessa….

    Vastaa

    1. Otatko chilejä sisätiloihin talvehtimaan ja jos, leikkaatko niitä nyt? Itse olen jo siirtänyt African blue-tyyppiset basilikat, sitruunaverbenan ja persikkasalvian kylmälle kuistille, saavat olla siinä pikkupakkasille asti. Sitten tulee taas tenkkapoo tarpeeksi viileästä ja valoisasta talvetuspaikasta 2-3 kuukauden ajaksi.
      Ehkäpä ensi vuonna meitä onni suosii ja saamme varhaisen kevään ja upean, aurinkoisen kesän. :))

      Vastaa

      1. En ota nyt chilejä sisälle. Olen kokenut sen tässä vuosien saatossa todella ongelmalliseksi ja hyödyttömäksi. Ensiksi niihin iskee jokin sienitauti keskelle oksaa, joka katkaisee yhteyden eteenpäin. Sitten näivettyminen jatkuu alaspäin kohti runkoa. Niin, ja sitten ne ötökkäongelmat.

        Viime talvena oli muutamia chilijä talvetuksessa ja tarjosin niille suhteellisen mukavasti valoa. Ensin oli kirvat, sitten näivettymiset. Ja sitten taas kirvat ja uudet näivettymiset. Kolme chiliä selvisi talvesta. Kahdesta niistä on nyt ensimmäiset hedelmän alut. Jotkut leikkaavat tapiksi sisälle tuonnin yhteydessä, mutta kohdallani se ei ole koskaan toiminut.

        Mutta yksi pitää yrittää säilyttää… kookospähkinään istutettu chili. Se ei tuottanut tänäkään vuonna mitään, mutta yritystä oli. Kausi oli sen 4.

        Yrttejä ei tänä vuonna paljoa ollutkaan. Basilikakin lisättiin kaupan basilikasta latvomalla ja juuruttamalla. Yrtit kuolivat jo loppukesästä kasvihuoneessa. Ranskalainen rakuuna on tavoitteissa talvettaa veranalla. Katsoo kuinka käy, viime talvena kuoli.

        Vastaa

        1. No jo on ollut ongelmaa, ei ihme ettei chilin talvetus kiinnosta! Mutta kookospähkinään istutettu chili, kuulostaa mielenkiintoiselta. Onko pähkinästä jotain erityistä hyötyä chilille, vai onko kyseessä puhtaasti esteettinen juttu?
          Viime talven ranskalainen rakuuna selvisi pienessä ruukussa kasvihuoneessa – ja itse asiassa pari yksilöä selvisi ihan ulkona yrttiympyrässäkin.

          Vastaa

          1. Istuttaminen kookokseen lähti ihan vitsistä, jossa taimet oli istutettu kookokseen (ei kookoskuitu kasvualustaan).

            Henkiin jäänyt yksilö olikin sitten vahinkoristeymä ja tarina saikin ihan erilaisen käänteen. Itse kasvista ja tästä jutusta kirjoitin artikkelinkin. chilitunari.blogspot.fi/2017/02/coco-reaperin-tarina.html

          2. Kävin lukemassa tarinan. Mielenkiintoinen juttu! 🤔😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *