Syksyn kukkijoita

Syksy

Syksy on väistämättä täällä, vaikka viikon loppupuolelle luvattiin vielä kesäisiä lämpötiloja. Hyvä niin, ainakin karhunvatut ja viini kaipaavat vielä aurinkoa kypsyäkseen. Eikä se auringonpaiste pahaa tee meille ihmisillekään.

Tässä vaiheessa huomaa, miten tärkeätä on muistaa istuttaa myös muutama syksyllä kukkiva perenna puutarhaan. Kesällä kukkaloistoa riittää ja silloin ei edes välttämättä jokaista kukintaa tule huomioineeksikaan, mutta syksyllä kaikki on toisin. Elokuun jälkeen kukkia arvostaa ihan toisella lailla.

Syksyn kukkijoiden värit ovat myös intensiivisemmät, olisikohan se luonnon keino kiinnittää harventuneiden pölyttäjien huomio viilenevillä säillä? Joka tapauksessa syksyn tummenevien värien puutarhassa kukkivat kukat loistavat kuin jalokivet.

Syysasteri

Syysasterit availevat sinisiä kukkiaan kasvihuoneen seinustalla, ja niistä on iloa koko loppusyksyn. Niiden vieressä ovat kukkineet jo pitkään eriväriset siankärsämöt. Siankärsämö ei ole varsinaisesti mikään ”hieno” kukka, mutta pitkään jatkuva kukinta, kestävyys ja alati lisääntyvä värivalikoima tekee siitä yhden minun suosikeistani.


Oranssi siankärsämö

Pinkki siankärsämö

Keltainen siankärsämö

Daaliat ovat syksyllä melkeinpä parhaimmillaan, kun ovat koko kesän kasvattaneet juurakoitaan ja keränneet puhtia. Varret ovat onneksi tukevoituneet niin, että tässä vaiheessa ne eivät enää kelpaa   pihalla jatkuvasti ruokaa etsiville citykaneillekaan.

Daalia

Kultapallo on vanha ja perinteinen loppukesän ja alkusyksyn perenna. Raskaat keltaiset pallukat vain kaatuilevat herkästi pitkien varsien päässä, joten sitä joutuu tukemaan. Jos haluaa kultapallon pysyvän matalampana, niksi olisi kuulemma leikata se alas kesäkuussa. Kukinta tosin myöhästyy, joten minä en ole koskaan vielä raaskinut kokeilla sitä.

Kultapallo

Kärhökin jaksaa vielä hehkuttaa sinistä loistoa, ja köynnöskuusama innostui kukkimaan toisen kerran. Hauskan näköistä, kun keltaisten kukkien kanssa kilpaa hehkuvat aikaisempien kukkien marjat!

Köynnöskuusama

Kärhö ja omenapuu

Yksivuotisetkin jaksavat kukkia pitkään syksyyn, kun on muistettu lannoittaa. Niitä varsinaisia syyskukkia hankin kylläkin aika harvoin. Esimerkiksi pallokrysanteemeja ei meidän pihassamme ole juurikaan suosittu, ne eivät siedä sateita, ja meillä taas ei ole katoksia. Muutenkin ne ovat aika haasteellisia, kukinta hiipuu mielestäni helposti, ja koko kasvi näyttää sitten ränsistyneeltä. Koristekaaleja käyttäisin mielelläni, mutta kanit popsivat ne aina parempiin suihin. Viime syksynä ne söivät jopa liljapuun (cordyline), kun tuli tarpeeksi kylmä. Nyt täytyy nostaa tämä kukoistava koristebataatti-kirjotulikruunu-liljapuu-asetelma ajoissa maasta puutarhapöytää koristamaan, sinne ne ryökäleet eivät sentään kiipeä. Kirjotulikruunu on kestävä kesäkukka, ja hehkuvaa kukintaa riittää lokakuulle saakka.

Cordyline

Koristebataatti, kirjotulikruunu ja liljapuu-asetelma

Sonja

Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa
Sonja

Latest posts by Sonja (see all)

4 kommenttia

  1. Hei Sonja! Mistä olet tuollaisia siankärsämöitä saanut, joissa noin hienot värit? Näin kuvat ja tuota oranssia haluaisin omaan penkkiinikin.. 🙂

    Vastaa

    1. Hei Pia! Eikö olekin kivan näköisiä? Olen keräillyt eri värejä sieltä täältä, aina kun on kohdalle osunut. Oranssin ostopaikkaa en tarkalleen muista, mutta osa on löytynyt Vantaan Bauhausista, osa Tallinnasta Kristiine Aiasta. On niitä muualtakin, mutten enää muista mistä. Vähän kirjava seurakunta, mutta siankärsämöt ovat niin sympaattisia, että saakin olla. Siementaimiakin on ilmaantunut, saa nähdä minkä värisiä niistä aikanaan tulee! :))

      Vastaa

        1. Toivottavasti löytyy, ovat kyllä kivoja, kestäviä ja kukkivat pitkään syksyyn. 😊

          Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *