Köynnöspinaatti kasvussa

Tuskastuttavan hitaasti etenee kevät, mutta eteneepä kuitenkin. Kasvimaalla köynnöspinaatti nousi jo muutama viikko sitten, mutta eipä kovasti venytä vartta näillä lämpötiloilla. Viime vuonna kylvääntyneitä, yhden kesän ja talven vanhoja siementaimia löytyy taas sieltä täältä emokasvien ympäriltä, täytyy nostella ne ruukkuihin, kun eivät vielä ole lähteneet köynnöstelemään.

Köynnöspinaatin versot ovat jo näin pitkällä tässä emokasvissa.

Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on korkeaksi ja tuuheaksi kasvava monivuotinen syötävä köynnös, josta olen kirjoittanut aikaisemminkin täällä ja täällä. Koska lisäys on vähän haasteellista, kasvi on meillä aika harvinainen. Nimestään huolimatta se ei ole pinaatti vaan enemmänkin revonhäntiin kuuluva, mutta sitä käytetään samaan tapaan kuin pinaattia.

Itsestään kylväytynyt köynnöspinaatti on talvehtinut viereisen laatikon nurkassa, ja nyt sillä alkaa siis toinen kesä.

Viime keväänä yksi siemen oli itänyt viereisessä valkosipulipenkissä, jossa tietysti oli valkosipulien tarpeiden mukainen vahva lannoitus. En raaskinut ottaa käenpoikaa poiskaan, kun se oli varkain päässyt siihen kasvamaan, mutta sen kasvuvauhti oli aivan järkyttävä! Se teki heti ensimmäisenä vuotenaan monen metrin versot ja vielä kukkikin. Olin ihan varma, että tuo lannoituksen määrä ja sen mukanaan tuoma hillitön kasvu aiheuttaisi sen, että kasvi ei talvehdi. Vaan mitä vielä! Sieltä se on noussut tänä keväänä isona ja rehevänä.

Tällaiseksi pehkoksi kasvoi karkulainen jo ensimmäisenä kesänään. Nyt se saa siirron, ja ympärille nousseet valkosipuliversot (miten lienevät jääneetkään penkkiin) istutetaan uudestaan.

Koska kasvi ei ole meillä kovin yleinen, köynnöspinaatin lannoitus on ollut aina vähän arvoitus. Itsekään en ole uskaltanut juuri tehdä kokeiluja vaan pysynyt hyvin maltillisissa ravinnemäärissä,  kun sen talvehtiminen parina ensimmäisenä vuotena on yleensä vähän herrassaan. Mutta näyttäisi siis siltä, että muheva multa ja reilu lannoitus olisikin köynnöspinaatille hyväksi. Taidanpa tehdä nyt nostamillani taimilla vähän ravinnekokeilua.

Tältä se näytti nostettuna! Juuret hieman katkeilivat tuossa rytäkässä, ne kun ovat puolimetriset ja ylikin. Köynnöspinaattia ei voi jakaa, vaan ainakin emokasvi kuolee siinä puuhassa.

Reilun lannoituksen puolesta puhuisi kyllä tietysti myös kasvin luontainen kasvutapa. Köynnöspinaatti on rehevä ja lehtevä kasvi, ja syksyn tullen lehtimassa putoaa köynnöksen juurille. Siinä maatuessaan se varmasti myös lannoittaa kasvia reilusti.

Viime syksynä varisseet siemenet ovat jo osin itäneet pinaattien alla, siemenet siis itävät keväällä reilusti myöhemmin kuin emokasvit lähtevät kasvuun.

Tänä keväänä itäneet viime syksyn siemenet.

Tomaatintaimet ovat huvittavia, kun eri lajikkeilla on niin erilainen ulkomuoto. Ja kasvuvauhtikin! Samana päivänä samaan multaan kylvetyt saattavat olla ihan eri korkuisia. Erilaiset ja eriväriset lehdet erottuvat näin taimivaiheessa hyvin.

´Blush´ ja ´Citrina´, kovin erinäköiset lehdiltään.

Pensastomaatit ´Siniy´ ja ´Maglia Rosa´. Jälkimmäinen on ´Blushin´ vanhemmista toinen, minkä voi huomata lehden muodosta. Toista vanhempaa ei tietenkään ole paljastettu…

Samana päivänä kylvetyt ´Bajajan´ taimet ovat varttuneet kovin eri tahtiin. ´Bajaja´ tulee isossa ruukussa kookkaakksi patiotomaatiksi, ja kasvaa pienemmässä hillitymmin. Sen kirsikkatomaatit ovat ihania kypsennettyinä.

Onneksi kylvin tomskut vasta maaliskuun lopulla, näin kylmänä keväänä olisin tämän taimimäärän kanssa helisemässä, jos taimet olisivat nyt isompia. Kasvihuoneeseen on nyt kuitenkin rakennettu pienempi huone eli kuplamuoviviritys ja taimet pääsevät/joutuvat sinne, vaikka tulisi rakeita ja pakkasöitä. Pikkuisten on aika lentää pesästä.

Kelta-ansa pyydystää tehokkaasti harsosääskiä.

Olen muuten Espoon Entressen kirjastossa kertomassa tomaattikasvatuksesta ja kasvihuoneasioista tiistaina 16.5. klo 18.00, tervetuloa sinne. Otan noita erilaisia taimiakin mukaan näytille. 🙂 Tilaisuus on maksuton.

Osa tämän kevään kasvateista.

10 kommenttia

  1. Täällä meni juuri huhtikuun ajan maakellarissa kylmäkäsittelyssä olleet siemenet maahan. Ulkona on niin vilpoisaa että jatkukoot prosessi maassa! Jännityksellä jään odottelemaan jos lähtevät kasvamaan, varuulta säästin puolet siemenistä syksyyn jos tämä projekti epäonnistuu. Ja nämähän oli niitä sinun köynnöspinaattisi siemeniä 🙂 toivotaan yhtä hyvää satoa tulevaisuudessa myös tänne Pohjanmaalle!

    Vastaa

    1. Kyllä nyt on tosiaan niin viileätä, että kylmäkäsittely taitaa jatkua ihan ulkosallakin! Täällä satoi äsken lunta, ja yöpakkasia ovat lupailleet. Enpä muista näin kylmää toukokuuta. Tomaatintaimet ovat päässeet kokonaista kolme kertaa ulkoilemaan ja silloinkin on tuullut vähän turhan paljon. Mutta ehkä kylmä sää onkin eduksi köynnöspinaatille, toivotaan että lähtevät kasvuun. Olen tulossa Kristiinankaupunkiin Avoimet Portit-tilaisuuteen rakentamaan yrttiympyrää ja pörriäishotelleja 18.6. Jos köynnöspinaatti ei nyt idä, saat minulta valmiin taimen, jos liikut tuolloin niillä main. Pistä viestiä, niin otan sellaisen mukaan.

      Vastaa

      1. Kiitos, pidetään tämä varasuunnitelma mielessä!
        Tomaatintaimenet on meilläkin sisällä eikä tulevat säät näytä sen lämpöisemmiltä.
        Tytär juuri totesi aamupalaa syödessään että ”mamma näitä sun kasveja on jokapuolella!”. Laventelit kasvaa (tuskastuttavan hitaasti!) juurikin ruokapöydän yhdessä kulmassa.

        Vastaa

        1. Meilläkin tila on loppunut jo aikoja sitten! Onneksi Pehtoori on tottunut, ja kurkkii televisiota tyynesti päivä päivältä korkeammaksi kohoavan taimikasvuston takaa. 😄😂

          Vastaa

  2. Meillä isäntä kasvattaa vain yhtä kasvia – köynnöspinaattia suurella hellyydellä ja rakkaudella! Sitä tuetaan, nypitään ja silitellään, minä salaa kaivelen siementaimia pois! Juuri eilen isäntä vielä nyppi vanhoja versoja pois ja kaikki oli kasalla mun ’Arabellan’ päällä, peitin kiihtymykseni ja siirsin roskakeon kompostiin.

    Tomaatteja kylvän aika myöhään ja koulinkin – tänä vuonna se on vain eduksi kun on näin vietävän kylmää. Eilen koulin viimeiset tomaatit ja uskon että ne jälleen tänäkin vuonna upean sadon antavat kuten viimeiset 30 vuotta ovat tehneet. Yleensä siis kylvän tomaatit 8.4. jostain käsittämättömästä syystä, lähes aina samana päivänä! Voi kun tämä lumisade ja kylmyys jo loppuisi!

    Vastaa

    1. Köynnöspinaatti on niin mukava kasvi, ja taitaa jäädä haasteellisen lisäyksen takia ainakin meillä vähän harvinaiseksi. Ensimmäisen vuoden taimet kyllä nousevat, mutta talvesta selviäminen onkin toinen juttu.
      Katselen parhaillaan, kuinka lumihiutaleet leijaavat maahan, voi jehna! En ole vieläkään saanut tomaatteja kasvihuoneeseen, ja tila alkaa uhkaavasti loppua sisällä.
      Huhtikuun alkupuoli on vielä hyvä aika kylvää, vaikka aina niin sanoessani joku huutaa äänekkään vastalauseen. Itse olen kyllä sitä mieltä, että huhtikuun runsas valo kasvattaa tomaatit nopeammin ja siinä vaiheessa ne ottavat aiemmin kylvetyt kiinni. Vielä kun siemenet itävät lämmössä ja hyvässä mullassa kolmessa päivässä, ei sitäkään tarvitse odotella, vaan päästään pikaisesti kasvatuksen alkuun.

      Vastaa

  3. Mä olen kerran kokeillut pinaattia – mutta se katosi ja hävisi ja ties mitä. Nyt kun mietin asiaa, niin vissisti olen seuraavana vuonna mitä ilmeisemmin kitkenyt sen pois… En vain hoksannut mitä se oli. Pitäisi kuvata kaikki mitä istuttaa… tai piirtää jokin kartta kokeiluista.
    Olipa kiva se taannoinen praatailu 🙂

    Vastaa

    1. Oli kyllä mukava jutella! 😊 Jutunjuurta riittäisi pitempäänkin…
      Köynnöspinaatti saattaa kyllä kadotakin mystisesti, jos on huono talvi ja maa vuorotellen jäätyy ja sulaa. Ensimmäinen talvi varsinkin on haastava. Mutta saattaa sen kyllä kitkeäkin, varsinkin nuorena se on aika vaatimaton. Täysikasvuista ei sitten enää niin vain maasta kiskokaan, sillä on hurjat juuret. Mutta totta, on vaikea muistaa, mitä mihinkin on laittanut, vaikka istuttaessaan on ihan varma, ettei tuota nyt unohda. 🤔

      Vastaa

  4. Kiitoksia ohjeista. Minulla on siirtolapuutarhamökillä köynnöspinaatti, mutta se ei ole kasvanut korkeammaksi kuin noin 1,5 m. En ole lannoittanut sitä lainkaan, mutta ilmeisesti se kaipaa juuri sitä. Pitää kokeilla.

    Vastaa

    1. Köynnöspinaatti on alkuun vähän ujo, mutta aikuistuessaan siitä tulee hyvällä paikalla leveä ja tuuhea. Voi olla, että köyhemmässä maassa kasvu jää vähän vaisummaksi. Itsekään en ole juuri lannoitellut, joskus heittänyt pari kourallista kanankakkaa, mutta maa on ollut muuten aika muhevaa kompostimultaa, ja joka vuosi juurelle maatuvat lehdet ovat tuoneet siihen lisää multavuutta. Ravinteet kannattaa varmaan antaa näin keväästä/alkukesästä, ettei syksyyn virittäytyminen häiriinny. Itsekin ajattelin nyt kokeilla 2-3-vuotiaitten ruukkutaimien lannoitusta viime kesän kokemuksen perusteella.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *