Kirjoittanut: Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa

Messuilla Tukholmassa

Päätimme sittenkin Pehtoorin kanssa ottaa torstaipäivän vapaaksi ja lähteä Tukholmaan Nordiska Trädgårdar-puutarhamessuille. Autolla tietysti, muutenhan ostokset jäisivät tekemättä (Pehtoori on riski mies, mutta tuliaiset ovat yleensä ylittäneet hänenkin kantokapasiteettinsa).

Ihanat messut, paljon katsottavaa ja ostettavaa. Kasveja oli runsaasti, entistä enemmän tomaatti- ja chilitaimia, ja siemenkauppiaisiin (Nelson ja Impecta) oli liittynyt Seklos. Jälleen kerran täytyy kiitellä messujen neuvontakatua, siellä sai hyviä vinkkejä mm. pelargoni-, omena-, kaktus- ja daalia- ja chiliyhdistyksiltä. Bongattiinpa muutama suomalainenkin yritys, Pionien koti, Blomqvistin taimisto ja Biolan olivat pystyttäneet omat osastonsa.

Varttamiskurssi meneillään.

 

Messuilla näkyivät tämän hetken trendit ruotsalaisessa puutarhanhoidossa. Hyötykasvi-innostus ei näytä laantumisen merkkejä, päinvastoin. Omavaraisuus ja ekoajattelu sekä luomu ovat suosiossa, ja vaikka ei nyt omaa tilaa omistaisikaan, syötävää voi kasvattaa vaikkapa parvekkeella. Parvekkeet olivat hyvin näytillä ja tilaa säästävät, ikkunoihin ja seinille kiinnitettävät ratkaisut olivat monenlaiset.

Kukkien väreissä ei nyt näkynyt yhtä sävyä ylitse muiden, vaan iloinen värikkyys ja runsaus loistivat kasvimaailmassa. Myös puutarhan möngertävät ja lentävät otukset olivat hyvin esillä. Yleensä trendit ovat tulleet meille Ruotsin kautta, joten samaa lienee odotettavissa meilläkin.

Pönttö lepakolle

Onneksi sain hillityksi itseni, ja ostoksia ei tarvinnut käydä välillä kuin kerran viemässä autoon!

Viimeiset tomaatit multaan

No höh! Krookukset ja lumikellot olivat jo kevään kunniaksi nostaneet päänsä – ja sitten satoi uudet lumet! Toivottavasti ne kestävät tämän yllättävän käänteen nuupahtamatta.

 

Vielä ehtii kylvää, jos mielii kasvattaa omat tomaatit siemenestä saakka. Kahdeksan viikkoa on sopiva esikasvatusaika, ja sen ehtii saada sopivasti juuri touko-kesäkuun vaihteeseen, jolloin tomskut voi istuttaa ulos.

Sorsatkin odottavat jo kevättä.

Tiedän, että monilla ovat jo taimet isoja ja kasvatus pitkällä, mutta kylvöjä on tässä keväällä niin runsaasti, että on pakko hieman jaksottaa. Onneksi on olemassa tämä Kylvö- ja taimimulta (Biolanin), jolla tomaatit nousevat hetkessä. Aikaisemminkin olen tätä hehkuttanut, eikä se kyllä petä. Gliocladium-hyötymikrobeja ja mykorritsaa sisältävä kasvualusta idätti tällä kertaa siemenet huippunopeasti, vihreätä pilkotti jo 2,5 vuorokauden kuluttua kylvöstä! Alla oli lämpömatto, tietysti kylppärin lattialämpö antaa saman efektin.

Kolme vuorokautta kylvöstä.

Tomaatti!-kirjani on nyt saatavana Suomalaisessa Kirjakaupassa, Akateemisessa, lukuisissa nettikaupoissa sekä joissakin Sokoksissa. Tässä vielä vähän maistiaisia kirjan sivuilta.

Siementen keräämisestä ja säilyttämisestä kirjassa on pari aukeamaa.

Lähestulkoon kaikki kuvat on otettu omassa puutarhassa.

Itse kasvatetut tomaatit maistuvat tietysti lapsillekin ihan toisella lailla kuin marketin hedelmät.

Maaliskuun viimeinen viikko käyntiin ja arvonnan voittajat

Näin pyörähti maaliskuun viimeinen viikko käyntiin! Uskomatonta, että ollaan kevässä jo näin pitkällä. Eilinen föhn-tuulikin sulatteli mukavasti pihalta lunta sekä jäätä, ja ensimmäiset lumikellot jo kurkistelevat.

Tomaatti!-kirjan arvonta on nyt suoritettu ja tällä kertaa onni potki nimimerkkiä

Kivipellon Saila

Koska kivoja kommentteja ja osallistujia oli niin paljon, päätin arpoa vielä lohdutuspalkinnon eli kolme pussia tomaatinsiemeniä. Tämä palkinto meni nimimerkille

Päivi

Laittaisitteko osoitteitanne tulemaan (blogin Ota yhteyttä-sivun kautta), niin pistän palkinnot pikimmiten postiin, ovathan ne nyt kovin ajankohtaiset. 🙂

Lämpimät ja tomaatintuoksuiset onnittelut voittajille!

Uusi hyötykasvi puutarhaan ja muistutus arvonnasta

Tämän kevään muotiväri on kuulemma vihreä. Meille mullassa möyryävillehän se on ollut muotiväri joka kevät, kesä, syksy ja hieman talvellakin, mutta mukava kuulla, että ollaan kerrankin kuumimmassa muodissa mukana!

Puutarhuri ei olisi puutarhuri, jos ei kaikki uusi kiinnostaisi. Siksipä olin erityisen iloinen, kun Rekolan puutarhalta tuli lähetys, joka sisälsi okan mukuloita (Oxalis tuberosa). Koskaan en ole tätä Andelta peräisin olevaa kasvia aikaisemmin kasvattanut, mutta nyt lähtevät okat ruukkuun. Kasvi vaatii pitkän kasvukauden, joten esikasvatus on aloitettava nyt, ja satoa korjataan vasta talven kynnyksellä.

Rekolan puutarha toivoo kasvattajilta kokemuksia, ja on siksi lähettänyt mukuloita muutamille onnellisille kokeiltavaksi. Ensi vuonna okaa tulee heiltä toivottavasti myyntiin saakka.

Raportoin teille kokemuksiani ja toimenpiteitä kasvatuksen edistyessä, tässä sitä ollaan ikään kuin kaikki ensi kertaa asialla. Hienoa kasvattaa jotain täysin uutta. Tosin täytyy nyt ensin opiskella ja perehtyä aiheeseen huolella, ettei tule möhlineeksi harvinaisten mukuloiden kanssa. Sormet syyhyävät…

Vielä ehtii osallistua kirja-arvontaan! Uunituore kirjani Tomaatti! on arvonnan palkintona, ja aikaa osallistua on vielä sunnuntaihin 26.3. klo 17.00 saakka. Arvonnan tarkemmat tiedot löytyvät edellisestä postauksesta.

Tomaatti! -kirja ja arvonta

Vihdoinkin! Uunituore Tomaatti!-kirja tulla tupsahti painosta viime viikon lopulla, ja muutama päivä tässä on mennyt tulokasta ihmetellessä. Julkaisu meni hieman yliajalle, sillä lapsukaisen laskettu aika ylittyi Porvoon painon pienoisten koneongelmien takia. Mutta tuossa se nyt on, 240 sivua tomaattiasiaa, reseptejä, lajikkeita ja kasvatusvinkkejä.

Haluamme Pehtoorin kanssa jakaa muutamia hehkeitä kuvia kirjasta ja maailman kauneimmasta hedelmästä. Kuvat ovat Pehtoorin ottamia, ja itse luonnollisesti hääräsin niitä suunnittelemassa.

Kuvauskohteet ovat tietysti itse kasvatettuja, kuinkas muuten. Ei kun ei sittenkään ihan kaikki – luvussa ”Kaiken maailman tomaatit” ollaan toreilla eri puolella maailmaa.

Pehtoori oli erityisen iloinen siitä, että sai kuvauksen päätteeksi syödä reseptiosuuden kuvattavat.

Uuden tulokkaan kunniaksi on tietysti myös iloisia uutisia: nyt on luvassa Tomaatti!-kirjan arvonta!

Yhden arvan saa jättämällä kommentin tähän postaukseen.

Toisen arvan saa tykkäämällä postauksesta blogin facebookissa, ja kolmas arpa on plakkarissa jakamalla postausta.

Kirjan mukaan laitan myös kolme pussia kiinnostavia tomaattisiemeniä, jotta oppeja pääsee kokeilemaan heti. Huhtikuun alussakin ehtii vielä kylvöpuuhiin.

´Chocoladnoye Chudo´

Arvonta päättyy 26.3.2017 klo 17.00.

Onnea arvontaan!

Ensimmäiset, vaan ei viimeiset kylvöt

Takatalvi! Tämä se tästä vielä puuttui! Näytti jo niin mukavan keväiseltä, mutta sitten alkoi taivaalta tulla uutta lunta ihan lumitöiksi asti. Onneksi on kuitenkin luvattu ensi viikolle lämpimämpää. Lienee jo tullut selväksi, etten ole talvi-ihminen hitusenkaan vertaa, joten tämä saisi minun puolestani jo piisata.

Tintit tekevät innolla pesää päärynäpuun pönttöön, niidenkin takia kevät saisi jo tulla. Vähän sydäntä kylmäsi, kun kettu hiippaili eilisiltana puun alla, täytyy yrittää pitää se loitolla tulevasta poikueesta.

Olen toitottanut, kuinka tomaattien kylvöpuuhiin ei kannata ryhtyä liian aikaisin, mutta enpä voinut siemenlaatikon kutsulle minäkään mitään! Kylvin ensimmäiset tomaatit 4.3., ja nyt lampun alla sirkkalehdet jo ojentelevat heleänvihreinä. Turhan aikaista, tiedän, mutta kun kylvöjä odottavan aika on pitkä. Mites muilla, oletteko jo antaneet houkutuksille periksi?

Nyt viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin olen Jyväskylässä rakennusmessuilla kertomassa yrttien ja tomaattien kasvatuksesta, tervetuloa keskisuomalaiset viherpeukalot paikalle. Ja perjantaina on luvattu Tomaatti!-kirja tulevaksi painosta, joten uunituore teoskin pitäisi olla sitten viikonvaihteessa kädessä.

Tomaattikurssille Annalaan 21.3. mahtuu vielä jokunen osallistuja, joten sieltä hakemaan vertaistukea ja vinkkejä koukuttavaan puuhaan!

Vietnamilainen korianteri

Lehtikorianterista voisi sanoa, että se on yrttimaailman sinihomejuusto. Se totisesti jakaa mielipiteet. Toiset inhoavat sitä yli kaiken ja toiset eivät voi ajatella aasialaista ruokaa ilman sitä.

Korianterin (Coriandrum sativum) voimakas tuoksu on se, joka saa sen vihaajat takajaloilleen. Kieltämättä se on aika erikoinen. Onko joku muukin saanut lapsena metsäluteen suuhunsa marjametsässä tai ketunleipiä syödessään? Sillä siltä korianteri tuoksuu – tai haisee, kuten sanovat monet.

Korianteri ´Confetti`

Itse asiassa tämän ovat huomanneet jo ne kuuluisat muinaiset kreikkalaisetkin aikoinaan, sillä korianterin nimi tulee kreikan kielen sanasta koris, joka merkitsee – juuri niin, metsäludetta. Siemenet ovat sitten ihan toista maata, niissä on hedelmäinen maku, jossa ei ole muistumaakaan lehtikorianterin aromista.

Viime vuonna kasvatin ensimmäistä kertaa vietnamilaista korianteria. Se ei ole sukuakaan korianterille, vaan aivan toisenlainen yrtti. Se toinen nimi on vihannestatar, ja tatarta se muistuttaakin kasvutavaltaan ja lehdiltään. Maku on vähän raikkaampi ja miedompi kuin lehtikorianterilla, joten vietnamilainen korianteri on hyvä yrtti korianteriin totuttelijalle.

Kasvimaalla vietnamilainen korianteri kasvoi kuin heinä! Maahan istutettuna sen versot kasvoivat noin 70-senttisiksi, ja puskasta tuli yhtä leveä. Sen versot eivät juurikaan haaro, vaan niitä nousee kasvin tyvestä koko ajan uusia. Pakkasyö vei syksyllä vietnamilaisen korianterin heti, mutta siihen asti se tuotti satoa valtavasti käytännössä ilman mitään hoitoa.

Viikko sitten löysin marketin yrttihyllystä vietnamilaista korianteria, joten ilmeisesti yrttiviljelijätkin ovat huomanneet kasvin elinvoimaisuuden. Ostin sen pois kuleksimasta, ja istutin isompaan ruukkuun. Se vaikuttaa hanakalta juurtumaan, joten täytyy laittaa jokunen verso vesilasiinkin niin nähdään, kuinka käy.

Ihana hulluus

Tulipahan taas todistetuksi, että kun johonkin hullaantuu, siitä harvemmin paranee. Nyt on siis kyse tomaattikahjoudesta. Miksi ihmeessä niitä pitää olla maailmassa niin paljon!? Ja miksi ihmeessä poloisen puutarhurin pitää yrittää haalia lajikkeita älyttömät määrät, vaikka tietää, että kaikkia maailman tomaatteja ei kuitenkaan voi millään kasvattaa?

Viime kesänä löysin netistä eurooppalaisen siemenkaupan, joka on erikoistunut tomaatteihin, lähinnä venäläisiin, itäeurooppalaisiin ja amerikkalaisiin perinnelajikkeisiin. Nythän on niin, että EU kieltää tuomasta USA:sta siemeniä, joita ei mainita EU:n lajikeluettelossa, ja siksi amerikkalaiset perinnelajikkeet ovat olleet pääasiassa eurooppalaisten kasvattajien ulottumattomissa.

Vaan nyt ihana TomatoEden myy siis niitäkin! Pääasiassa toki niitä venäläisiä, tšekkiläisiä ja muita itäeurooppalaisia, mutta joukossa on amerikkalaisiakin. Olen viime kesästä saakka nautiskellut ajatuksesta, että laitan tilauksen vetämään, ja vähän niin kuin säästellytkin sitä valitsemisen nautintoa. Ei ole tervejärkisen puuhaa tämä…

Siemenlaatikossa on siis jo tomaattisiemeniä satoja erilaisia, mutta eilen lähti kuitenkin vielä tilaus Puolaan. En uskaltanut katsoa tarkkaan, montako sorttia tilaukseen oli ruksattu, mutta lähes 90 niitä oli. Ja lähes saman tien tuli ystävällinen vastaus, että tilaukseni oli käsitelty, terveisin Zbigniew Pawluczuk. Nyt vain odottelen käsi ojossa postilaatikon vieressä.

Ja looginen kysymys tietysti on, missä nämä kaikki tomaatit kasvatetaan. Pakko vastata, ettei ole harmainta hajua. Mutta onhan olemassa ihana tieto siitä, että siemeniä eli optio niiden kaikkien kasvattamiseen on olemassa. Toiset harrastavat golfia ja laskettelua, suotakoon minulle tämä hulluus.

Ja sitten: tervetuloa kaikki jakamaan tätä iloa Tomaatti-iltaan 21.3.2017 Hyötykasviyhdistyksen tiloihin Helsingin Annalan kartanoon (Hämeentie 154) klo 18-20. Siellä kerron tomaattikasvatuksesta, erilaisista lajikkeista, tautitorjunnasta ja kaikesta muustakin tomaatteihin liittyvästä. Myynnissä on Hyötykasviyhdistyksen tomaattisiemeniä ja tietysti siellä on myös kahvio auki. Maaliskuun lopulla on vielä oikein hyvä aika kylvää tomaatit kesää varten, joten tervetuloa hakemaan vinkit ja vertaistukea. :)) Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä, ja viime vuonna tilaisuus myytiin loppuun hyvin nopeasti. Ilmoittautumiset ja lisätietoa tästä.

Ihmepavut

Marraskuussa Thaimaassa kävimme paljon ruokatoreilla ihmettelemässä erilaisia munakoisoja, monia kummia kurkuntapaisia, eksoottisia hedelmiä, tuttuja ja tuntemattomia yrttejä sekä mereneläviä. Pöydillä syyttävästi tuijottaneet kokonaiset sianpäät jätän tässä nyt vähemmälle käsittelylle.

Yhden kojun orressa roikkui jättimäisiä papupalkoja. Yhteistä kieltä myyjän kanssa ei niin paljon ollut, että olisin saanut selville palot kasvattaneen kasvin nimen, mutta ostin nipun kuitenkin matkaan.

Toin ne Suomeen, ja nyt ne ovat kuivuneet keittiön naulassa. Ajattelin kokeilla, josko näistä saisi jotain kasvatetuksi ensi kesänä, mutta mietin tietysti vähän huolissani, millainen jättikasvi tällaiset palot on mahtanut kasvattaa. Jos papu itää, peittyykö koko talo syksyyn mennessä tuon palkokasvin alle?

Mahtaakohan kukaan olla viisaampi? Onko jonkun tielle osunut tällainen hervoton palko? Pavut eivät itsessään ole mitenkään poikkeuksellisen isoja, mutta niiden kotina toimiva palko on hervoton! Pistää miettimään, olisiko sittenkin kyseessä oikein joku puu eikä palkokasvi ollenkaan? Miten mukavaa, että maailmassa on niin paljon kaikenlaista kummaa, josta pitää ottaa selvää.