Uutta puutarhaharrastajille

Biolanilla on tapana näin vuoden alussa ja uuden kasvukauden lähestyessä julkistaa uudet tuotteensa puutarhaharrastajien iloksi. Eilen oli tuo paljastusten päivä Helsingissä ravintola Sue Ellenin tiloissa.

Uusia ravinteita tulee Biolanilta kauppoihin useampiakin: Orkidearavinne, Kesälannoite, Kastelulannoite sekä Tomaatti- ja vihanneslannoite. Olen jo pitkään kaivannut Biolanilta täsmälannoitetta tomaateille, ja nyt se on vihdoin olemassa. Tomaatti- ja vihanneslannoitteen ravinnesuhteet ovat NPK 6-2-9, eli optimaaliset satoa tuottaville tomaateille, kurkuille, chileille, paprikoille ja kesäkurpitsalle.

Itse asiassa pääsin jo viime kesänä testaamaan tätä uutta Tomaatti- ja vihanneslannoitetta, mutta koska tuote oli silloin vasta kokeilussa ja salaisuus, en voinut siitä tässä blogissa inahtaakaan. Mieli kyllä teki! Mutta nyt voin kertoa kokemukseni, ja nehän olivat hyvin myönteiset.

Kuva: Biolan

Annoin ravinteen ohjeen mukaan varastolannoituksena kahteen otteeseen, ensimmäisen kerran istutettaessa ja toisen kasvukauden puolivälissä. Jauhemainen tuote tuntui alkuun oudolta rakeistettuun tottuneelle, mutta yhtä helppoahan tämän käytto oli.

Tein vertailevaa tutkimusta saman lajikkeen samaan aikaan kylvetyillä ja istutetuilla taimilla. Osan lannoitin normaaliin tapaan (varastolannoitus) luotettavaksi havaitsemallani Biolanin kanankakkapohjaisella Luonnonlannoitteella. Toiset saivat uutta tomaattilannosta. Uudella tuotteella ravitut kasvoivat vähintään yhtä rotevina ja terveinä kuin vanhalla tutullakin ruokitut, ja sato oli erinomainen. Syksypuolella uutta lannosta saaneet jaksoivat vielä kypsyttää tertun verran enemmän hedelmiä kuin verrokkiryhmä. Tomaatit kiittivät!

Kuva: Biolan

Kiinnostava uutuus kotipuutarhureille on myös uudenlainen kasvualusta, rahkasammaleesta valmistettu Kasvusammal. Sammal tulee tilaisuudessa puhuneen professori Risto Tahvosen mukaan olemaan tulevaisuuden kasvualusta ammattikäytössä, ja miksei siis meillä kotipuutarhoissakin. Rahkasammal on ilmavaa ja kuohkeata, ja sillä on erityisen hyvä kyky pidättää vettä. Toisin kuin turpeen, sen pinta ei homehdu eikä kuorru, ja se imee kasteluveden hyvin. Rahkasammalta nostetaan muuhun käyttöön kelvottomilta ns. kitusoilta, ja se on nopeasti uusiutuva luonnonvara.

Tilaisuudessa tapetilla oli myös erinomainen tuote, josta olen kirjoittanut aikaisemminkin: Biolanin Istutusmulta on valittu vuoden puutarhatuotteeksi. Onnittelut, ja ansaitut sellaiset! Olen käyttänyt Istutusmultaa jo parin vuoden ajan kasvihuoneessani tomaattien istutuksen yhteydessä, ja olkoon syynä sitten sen sisältämä mykorritsa tai biohiili, mutta kasvit ovat juurtuneet nopeasti ja viihtyneet koko kasvukauden hyvin. Tästä tuotteesta en luovu.

Keskellä kuvassa Istutusmullassa kasvava tomaatti, ja oikeassa laidassa tavallisessa mullassa kasvava. Istutusmultaan istutettu on juurtunut nopeammin, ja on siksi kehityksessä edellä.

Mukavia uutuuksia (ja vanhoja tuttujakin) siis luvassa meille viherpeukaloille kunhan puutarhakausi pääsee alkuun!

Hyvää alkanutta vuotta 2018!

 

Luonto on ollut ihmeissään ainakin täällä Etelä-Suomessa, kun säät ovat vaihdelleet lämpöasteiden, sateiden ja muutaman pakkasasteen välillä jo pari kuukautta. Köynnöspinaatti luulee selvästi, että on jo toukokuu.

Kasvimaan kahdessa köynnöspinaatissa ovat versot jo punaisina nuppuina pinnassa. Koetin niitä vähän peitellä, mutta kyllähän pakkanen ne taitaa jossain vaiheessa viedä. Toivottavasti ainoastaan maanpäälliset osat.

Myös muutaman vuoden ikäiset köynnöspinaatin taimet ruukuissaan olivat heräilleet, yhdessä jopa lehti jo! Vein niitä kiirellä kasvihuoneeseen suojaan, täytyy varmaankin peitellä nuppuset talvipeitteellä. Tai sitten on otettava ne kylmälle kuistille nukkumaan puolitehoista talviunta.

Köynnöspinaatti versoo keskellä talvea.

Kasvien ennenaikainen herääminen joko sisällä talvetettaessa tai ulkona tuntuu olevan nykyisen säätyyppimme ongelma. Mitä tehdä monivuotiselle kasville, joka selvästi on jo virittäytymässä kasvuun, vaikka varsinaiset pakkaset ovat vielä edessä? Mitä kestävämpi, suomalaisempi ja vanhempaa kantaa oleva kasvi on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se selviää ainakin puutarhassa leudon alkutalven aiheuttamasta hämmennyksestä pelkällä säikähdyksellä. Ainakin jos vesi ei jää seisomaan juuristoon.

Sisätiloissa talvetettavat aremmat yrtit ovat sitten haasteellisempia. Harvalla on noin +10 asteen (tai viileämpääkin) tilaa, jossa kasvit voisivat rauhassa horrostaa. Sitruunaverbena taisi tänäkin vuonna heittää henkensä, ainakin se innostui jo joulukuun alussa pukkaamaan uutta lehteä, mutta pudotettuaan ne joulun tienoilla uutta ei ole ilmaantunut. Runkobasilika African Blue sinnittelee vielä ikkunanlaudalla, mutta uudet lehdet ovat aika valjuja. Persikkasalvia pärjäilee kyllä, se ei tunnu loukkaantuvan lämpimästä ja pimeästä olohuoneesta.

Mutta kohta päästään taas kylvöpuuhiin! Puutarhurin talvi on lyhyt ja kuluu siemenluetteloita selatessa, itsekin olen jo ensimmäiset siemenpussit tilannut viime vuoden puolella. Ja ensimmäisen puutarhakurssinikin pidän jo tammikuun 25. päivänä Annalassa, aiheena on kasvihuone. Sinne vain mukaan kaikki, jotka suunnittelevat kasvihuoneen hankintaa tai joilla jo sellainen on. Neuvoja ja hyväksi havaittuja niksejä, kasvivinkkejä ja kasvihuoneen hoito-ohjeita sekä puutarhanhoitoa helpottavaa tietoa luvassa!