Tomaattipäivitystä

Sonja

Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa
Sonja

Latest posts by Sonja (see all)

Kasvihuone kukoistaa, ja taas sitä huomaa istuttaneensa aivan liian tiheään. Ei mikään yllätys kylläkään. Yhden taimen laitoin selkeästi erikseen keväällä, ideana oli seurata, miten kasvuun vaikuttaa se, että tomaatti saa kasvaa väjässä, koskematta muihin.

´Sweet 100´

Tässä vaiheessa on vaikea huomata eroa. Ehkä on lajikekohtainenkin juttu, mutta tämä ’Azoychka’ näyttää kasvavan ihan samassa tahdissa kuin muutkin, eikä sen terveempänä tai sairaampana kuin hieman tiheämmässä kärvistelevät lajitoverinsa. Tai itse asiassa juuri tästä yksilöstä jouduin poistamaan ensimmäisen harmaahomeen vaivaaman raakileen. Muissa ei sitä ongelmaa ole vielä ollutkaan.

´Lemon´

Ruiskutin kasvuston kuitenkin ennaltaehkäisevästi harmaahometta vastaan Prestopilla, erityisesti haavapaikat, joista on poistettu varkaita tai oksia, ne ovat erityisen alttina homeelle . Prestop sisältää Gliocladium-hyötymikrobia, jota käytetään myös kasvualustoissa. Sillä on paljon hyviä kasvia suojelevia ominaisuuksia, multaan sekoitettuna tai kasteluna se suojelee kasvia juuristotaudeilta, ja lehdille ruiskutettuna se valtaa omalla kasvustollaan lehtien pinnan, joten haitalliset homeet ja sienitaudit eivät saa jalansijaa.

´Blue Ridge Mountain´. Sen kukka on mukavan pörheä.

´Blue Ridge Mountain´ raakileita.

 

Samaa mikrobia ja ainetta käytetään mansikkaviljelmien yhteydessä mehiläispesien suulla. Menemättä sen tarkemmin teknisiin ratkaisuihin mehiläiset astuvat mikrobipölyyn pesästä lähtiessään ja vievät sitä mansikankukkiin, joissa se torjuu harmaahometta. Täytyy sanoa, että olen lähestulkoon liikuttunut tällaisen innovaation edessä! Luonto auttaa luontoa, ja kerrankin ihminen ei ole siinä välissä haitaksi.

´Citrinaan´ tulee yhteen terttuun hillitön määrä keltaisia, sitruunan muotoisia hedelmiä.

Prestopin ostaminen vaatii kasvinsuojeluainetutkinnon suorittamista, vaikka kyse on käsittääkseni ihan vaarattomasta luonnontuotteesta, jota esiintyy peltomaassamme. Ehkäpä se voi aiheuttaa jotain ärsytystä väärin käytettynä.

´AAA Sweet Solanon´ kukka on aprikoosin värinen.

Harmaahomeen lisäksi toinen harmituksen aihe ovat tuholaiset. Olen minimoinut niiden mahdollisuuden pitämällä kaikki muualta tuodut kasvit poissa kasvihuoneesta. Kesäkuun alkupuolella hankin vain kaksi kasvihuonekurkun tainta luotettavaksi sanotusta myymälästä, kurkut kun kevään tuoksinassa jäivät kylvämättä. Mutta eilen huomasin kurkuntaimien ylälehdillä ansarijauhiaisia. Niissä oli ollut siis sittenkin niiden munia, ja neljä, viisi viikkoa on ilmeisesti nyt riittänyt porukan aikuistumiseen. Melkein itku pääsi, kun tiedän kuinka vaikeita hävitettäviä ne pirulaiset ovat ja miten tuhoisaa niiden erittämä mesikaste ja sen aiheuttama nokihärmä on!

´Faelan´s First Snow´. Jännittävän näköinen lajike on mutaatio, jossa on keltaista, valkoista ja vihreätä lehdissä.

Sakset käteen ja kurkut poikki juuresta samantien. Vein ne lämpökompostorin uumeniin, kärvistykööt tulevat sukupolvetkin siellä. Mutta tietysti jokunen valkosiipi oli jo ehtinyt tomaatteihinkin. Liima-ansoissa näin pari, joten todennäköisesti niitä on kasvustossa ainakin kymmenkertainen määrä, muniakseen jokainen parisataa munaa. Pöh!

´Korol Gigantovin´ kukatkin ovat isot.

´Korol Gigantovin´ raakileita.

 

Tänä aamuna pistin siis tilauksen Biotukselle jauhiaiskiilukaisista. Jos Suomen Posti suo, kiilukaiskotelot saapuvat kylmäpakkauksessaan loppuviikosta, ja levitellään sitten ansariin kuoriutumaan ja loisimaan aikanaan jauhiaisten munia. Eroon niistä ei pääse, mutta säännöllisellä torjuntahyönteisten levittämisellä kannan saa pysymään aisoissa.

´Cello F1´ tuottaa tasaisen kokoisia ja herkullisia miniluumutomaatteja.

Laitoin kiukkuisen viestin taimimyymälään, ja kerroin tapahtuneesta. Sieltä tietysti vastattiin, ettei heillä ole ollut ko. tuholaisista mitään havaintoa. Eipä tietenkään, mahdolliset saastuneet kasvithan on jo myyty asiakkaille tai heitetty pois ennen öttiäisten lentoon lähtöä, joten niitä helpommin havaittavia aikuisia yksilöitä tuskin myymälässä on. Myymäläthän harvoin kasvattavat taimensa, joten taimet jauhiaismunineen ovat todennäköisesti tulleet heillekin muualta. Jauhiaiset eivät selviä ulkona meidän talvessamme, joten talvilämmin kasvihuone on niiden ainoa mahdollinen lähde.

´Karkiano´ on espanjalainen harvinainen lajike, jolla on isot kukat. Jäämme odottamaan hedelmiä.

Täytyy toivoa parasta. Tänään Aamu-tv:n Lumpeen kukissa annettiin vinkkejä siihen, miten puutarhastaan saa hieman helppohoitoisemman. Asfaltille vain koko piha, hah!😂 No ei, onhan niitä muitakin pikku juttuja. Valmistettiin myös tee-se-itse-altakasteluruukku. Ohjelma on tietenkin tavalliseen tapaan katsottavissa Areenasta.

Keskikesän kukkeutta 

Sonja

Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa
Sonja

Latest posts by Sonja (see all)

Köynnöshortensia kukkii, ja sen kukissa käy valtava kuhina. Se on kimalaisten erityissuosiossa, ja ne pörräävät valkoisilla terälehdillä niin, että ohi kulkiessa kuulee koko köynnöksen surisevan varsin kuuluvasti. Vieressä kasvavan punalehtisen lännenheisiangervon ’Diablon’ kanssa köynnöshortensia muodostaa kauniin kontrastin – tosin lännenheisiangervo kasvaa tuolla paikalla niin rehevästi, että moneen metriin nousevat versot on pakko leikata alkukesästä. Se vie osan sen kukinnasta, mutta on pakko tehdä, muuten ympärillä kasvavat kasvit jäisivät kaikki pensaan varjoon.

Ensi tiistaina Ylen Aaamutv:n Lumpeen kukissa aiheenani on perennojen jakaminen ja pistokaslisäys. Omat kuunliljapenkitkin ovat tosiaan jakamisen tarpeessa. Rakastan kuunliljoja, ne ovat näyttäviä, vähään tyytyviä ja terveitä kasveja, ja isoilla lehdillään tukahduttavat rikkaruohoja tehokkaasti.

Kuunlilja ´Alba´ kukkii

Mutta kasvusto tiivistyy aika nopeasti, ja silloin kukinta lakkaa. Periaatteessa en kukkia juuri kaipaakaan, lehdet ovat niin kauniit, mutta kasvin oman hyvinvoinnin ja naapurikasvien takia jakaminen on tarpeen. Kuunliljan kaunis ruusukemainen kasvutapa ei myöskään pääse esiin liian tiivissä kasvustossa.

Nyrkkisääntö on se, että kevätkukkijat jaetaan syksyllä ja syyskukkijat keväällä. Silloin seuraavaan kukintaan jää mahdollisimman paljon aikaa toipua. Jaetut jaksavat harvoin kukkia samana vuonna. Mutta milloin sitten jakaa keskellä kesää kukkivat kuten esim. kuunliljat? Ihanteellisin aika olisi varmaankin keväällä, kun lehdet ovat vielä vain pienet tötteröt, mutta toisaalta kuunlilja tuntuu sietävän jakamisen melkeinpä milloin vain.

Kuunliljakasvuston jakaminen on totisesti hikistä puuhaa! Lapiota ja veistä saa käytellä tosissaan, jos aikoo saada tiiviisti toisissaan kiinni kasvavat taimet erilleen. Kun kasveja on todella runsaasti ja istutustilaakin on riittämiin, joskus vain pilkon paakun lapiolla pienempiin paloihin ja istutan ne uuteen penkkiin.

Sää saisi jakaessa olla mielellään pilvipoutainen, pieni tihkusadekin on eduksi. Silloin juuret eivät pääse kuivumaan niitä irrotellessa. Aurinkoisella säällä juuripaakku kannattaa pitää märän sanomalehden alla odottamassa jakoa.

Kirahvikukka

Kirahvinkukkaa haluaisin lisääkin, mmutta se ei taas tunnu juurikaan leviävän. Sen valtavan pitkät, kirahvin kaulan ja koipien lailla huojahtelevat kukkavarret ovat viehkot tuulessa heiluessaan, varren päässä killuva kukka sen sijaan on vaatimaton.

Kasvihuoneessa tomaatit kasvattavat varkaita sillä tahdilla, että mukaan on vaikea ehtiä! Tänä vuonna kasvu tuntuu olevan erityisen rehevää ja varret paksuja. Ensimmäiset tomaatit on jo syöty, ja voi miten ne olivat makeita! Maku on kyllä lyömätön. Elämystä tietysti parantaa myös lämpimässä kasvihuoneessa leijuva tomaatintaimien ihana, raskas vihreä tuoksu. Se on kesän tuoksu.

Tuholaistorjuntaa

Sonja

Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa
Sonja

Latest posts by Sonja (see all)

Kotilo on muninut. Yäk!

Viime kesänä saatiin jopa säätutkassa nähdä valtavia hyönteisparvia, jotka ajautuivat tuulien mukana puutarhoihimme. Erilaista tuhohyönteistä riittikin sitten kyllä joka kasville. Kirvojen perässä tulivat sitten onneksi ihanat leppäkertut, joita viime kesänä oli enemmän kuin koskaan ainakin täällä pääkaupunkiseudulla.

Edelliseen suveen verrattuna tuholaisia on ollut puutarhassa tänä kesänä onneksi huomattavasti vähemmän. Kotiloita on kyllä jälleen runsaasti, mutta sitä nyt saattoi odottaakin sateisen alkukesän ansiosta. Rautafosfaattia vain reilusti, sillä keinolla kanta kyllä pienenee. Näin sateisena kesänä on aika turhaa yrittää pyydystää kotiloita ja etanoita olut- ja viiniansoilla, ne todennäkisesti vain tulvisivat yli. Muutenkin kyseiset ansat sopivat todennäköisesti vain pienen kotilomäärän vaivaamaan puutarhaan – meillä saisi sirotella kymmeniä ansoja pitkin puutarhaa. Manuaalinen kerääminen on tietysti yksi hyvä vaihtoehto, mutta ne peijakkaat piilottelevat tietysti tiheässä kuunliljakasvustossa.

Mutta ainahan sitä jotain porukkaa noissa kasveissa pyörii pahat mielessä. Nokkosvesi on säännöllisesti käytettynä tehokas keino, ilmeisesti sen sisältämä muurahaishappo on se taikasana. Nokkonen on lähes ehtymätön luonnonvara, ja nyt sitä taas puutarhassa piisaa, joten sitä täytyy kerätä ja kuivata ensi kevään tuholaistaisteluakin varten. Nokkonen on kyllä hyötykasveistamme se hyödyllisin! Sen koetan aina muistaa, kun pihalla tulen vahingossa iskeneeksi käteni polttiaispuskaan.

Ylen aamu-tv:n lähetyksen Lumpeen kukissa onkin tiistaina 4.7. puhetta tuholaistorjunnasta kotikonstein. Ryhdyn myös baarimestariksi ja perustan perhosbaarin. ;)) Tuholaisia vähentävät petohyönteiset ovat myös tapetilla, kun katsellaan katsojien lähettämiä hyönteishotellikuvia. Niihin majoittuvat petopistiäiset ja niissä päivisin piilossa lymyilevät harsokorennot hävittävät tehokkaasti kirvoja ja muita haitallisiä ölliäisiä. Ekoteko jos mikä, tuo pörriäispesän rakentaminen.