Kukkivat puut

Sonja

Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa
Sonja

Latest posts by Sonja (see all)

 

On se aina niin häkellyttävä tämä uuden kasvun ihme! Muutama lämmin päivä riitti herättämään luonnon. Viileää riitti niin pitkään, että kasvit ovat ilmeisesti oikein odotelleet aurinkoa ja lämpöä, ja nyt ne purskauttavat kaikki yhtäaikaa koko elinvoimansa ihailtavaksi.

Luumupuut kukkivat valkoisenaan, ja päärynä Pepi aloittelee samaan aikaan. Pepin piti olla kääpiöivää sorttia, mutta ilmeisesti kukaan ei kertonut sitä sille.

Päärynä Pepi aloittelee kukintaansa.

Omenapuut tulevat kukkaan vähän myöhemmin, mutta nupulla ovat nekin. Onneksi on niin lämmin, että pölyttäjätkin ovat liikkeellä. Hassua, tuntuu että vain viikko sitten katseltiin pieniä hiirenkorvia, ja nyt on täysi kesä.

Olin viime viikonlopun asiantuntijavieraana ja messuemäntänä Haapajärven Puutarha, Piha ja Vapaa-ajan messuilla jo kolmatta kertaa. Sympaattiset ja mukavat messut, ja ihania ihmisiä niin järjestäjinä, näytteilleasettajina kuin vierailemassa messuilla. Pohjoisempana sen huomaa selvästi, miten vaikea Suomessa on antaa yhteneväisiä viljelyohjeita: siellä ei vielä ollut hiirenkorvaakaan näkyvissä, ja Oulussa oli merenlahti jäässä. Mutta eiköhän se kesä sinnekin nyt tule, ja minkä pohjoisemmassa häviävät kesän pituudessa, sen ottavat kiinni päivän mitassa!

Mullalla on väliä

Sonja

Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa
Sonja

Latest posts by Sonja (see all)

Kaupan multahyllyjen välissä tuntuu välillä pää sekoavan. Erilaisia pusseja erilaisiin tarkoituksiin on vaikka kuinka, ja väkisinkin alkaa miettiä, onko sillä nyt niin väliä missä kasvinsa kasvattaa. Multa kuin multa.

Mutta sepä ei olekaan ihan niin. Pussien sisältö saattaa olla hyvinkin erityyppistä ja laatu vaihtelee paljonkin. Minä en tarvitse puutarhani multaan lisää hiekkaa, niinpä jätän suosiolla yhden tietyn valmistajan pussit kauppaan, niiden sisältö kun ovat aika hiekkapitoista. Suosin luonnonmukaista, joten jotkut mullat jäävät pois, kun eivät sitä vaatimusta täytä.

Sitten ovat vielä erikoismullat, joita on tullut markkinoille meidän harrastajien iloksi. Viime keväänä oli aika vaihtaa kasvihuoneen multa. Kokeilija kun olen, laitoin yhteen osaan kasvuallasta uutta Biolanin Istutusmultaa, joka sisältää biohiiltä ja mykorritsaa. Biohiili sitoo itseensä vettä ja luovuttaa sitä hitaasti kasvien käyttöön estäen myös mullan tiivistymistä. Ilmavassa mullassa kasvi juurtuu paremmin ja nopeammin. Mykorritsa eli sienijuuri taas tehostaa kasvin ravinteiden- ja vedenottoa,  lisää vastustuskykyä ja suojaa näin taudeilta.

Olin vähän epäileväinen enkä suoraan sanoen odottanut näkeväni mitään näkyvää eroa taimissa.

Siksi yllätyinkin, kun kesäkuun puolenvälin jälkeen tomaattien ollessa noin metrin mittaisia ero oli selvä. Istutusmullassa kasvavat taimit olivat noin 15-20 cm korkeampia kuin ympärillä kasvavat, tavalliseen turvemultaan istutetut kaverinsa! Samoja lajikkeitakin niissä oli, joten ero ei voi johtua lajikkeiden eroista.

Vasemmanpuoleinen tomaatti kasvaa istutusmullassa, oikeanpuoleinen tavallisessa.

Ilmeisesti mullan hiili ja mykorritsa saivat aikaan sen, että tomaatit juurtuivat nopeammin ja saivat siksi etumatkaa kasvuun. Ja sehän on tervetullutta meidän lyhyehkössä kasvukaudessamme. Tänä vuonna aion vuorata jokaisen istutuskuopan reilulla kerroksella Istutusmultaa, saas nähdä onko vaikutus sama. Tulevaisuudessa mullissa ja lannoitehyllyillä tullaan varmaan näkemään yhä enemmän kasvua parantavia ja kasveja suojelevia luonnonmukaisia apuaineita.

Tässä kuvassa eron näkee vielä selvemmin.

Mullalla siis on kuin onkin väliä. Kunnollista multaa saa joskus edullisesti useamman säkin tarjouksessa, mutta kyllä laadusta kannattaa maksaakin. Millaisia multakokemuksia teillä on ollut?

Köynnöspinaatti kasvussa

Sonja

Sonja

Sonja Lumme on laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä sekä puutarhatoimittaja ja -kirjailija. Mukana puutarhahommissa hääräilevät Pehtoori Arne Nylander ja Aino-kissa
Sonja

Latest posts by Sonja (see all)

Tuskastuttavan hitaasti etenee kevät, mutta eteneepä kuitenkin. Kasvimaalla köynnöspinaatti nousi jo muutama viikko sitten, mutta eipä kovasti venytä vartta näillä lämpötiloilla. Viime vuonna kylvääntyneitä, yhden kesän ja talven vanhoja siementaimia löytyy taas sieltä täältä emokasvien ympäriltä, täytyy nostella ne ruukkuihin, kun eivät vielä ole lähteneet köynnöstelemään.

Köynnöspinaatin versot ovat jo näin pitkällä tässä emokasvissa.

Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on korkeaksi ja tuuheaksi kasvava monivuotinen syötävä köynnös, josta olen kirjoittanut aikaisemminkin täällä ja täällä. Koska lisäys on vähän haasteellista, kasvi on meillä aika harvinainen. Nimestään huolimatta se ei ole pinaatti vaan enemmänkin revonhäntiin kuuluva, mutta sitä käytetään samaan tapaan kuin pinaattia.

Itsestään kylväytynyt köynnöspinaatti on talvehtinut viereisen laatikon nurkassa, ja nyt sillä alkaa siis toinen kesä.

Viime keväänä yksi siemen oli itänyt viereisessä valkosipulipenkissä, jossa tietysti oli valkosipulien tarpeiden mukainen vahva lannoitus. En raaskinut ottaa käenpoikaa poiskaan, kun se oli varkain päässyt siihen kasvamaan, mutta sen kasvuvauhti oli aivan järkyttävä! Se teki heti ensimmäisenä vuotenaan monen metrin versot ja vielä kukkikin. Olin ihan varma, että tuo lannoituksen määrä ja sen mukanaan tuoma hillitön kasvu aiheuttaisi sen, että kasvi ei talvehdi. Vaan mitä vielä! Sieltä se on noussut tänä keväänä isona ja rehevänä.

Tällaiseksi pehkoksi kasvoi karkulainen jo ensimmäisenä kesänään. Nyt se saa siirron, ja ympärille nousseet valkosipuliversot (miten lienevät jääneetkään penkkiin) istutetaan uudestaan.

Koska kasvi ei ole meillä kovin yleinen, köynnöspinaatin lannoitus on ollut aina vähän arvoitus. Itsekään en ole uskaltanut juuri tehdä kokeiluja vaan pysynyt hyvin maltillisissa ravinnemäärissä,  kun sen talvehtiminen parina ensimmäisenä vuotena on yleensä vähän herrassaan. Mutta näyttäisi siis siltä, että muheva multa ja reilu lannoitus olisikin köynnöspinaatille hyväksi. Taidanpa tehdä nyt nostamillani taimilla vähän ravinnekokeilua.

Tältä se näytti nostettuna! Juuret hieman katkeilivat tuossa rytäkässä, ne kun ovat puolimetriset ja ylikin. Köynnöspinaattia ei voi jakaa, vaan ainakin emokasvi kuolee siinä puuhassa.

Reilun lannoituksen puolesta puhuisi kyllä tietysti myös kasvin luontainen kasvutapa. Köynnöspinaatti on rehevä ja lehtevä kasvi, ja syksyn tullen lehtimassa putoaa köynnöksen juurille. Siinä maatuessaan se varmasti myös lannoittaa kasvia reilusti.

Viime syksynä varisseet siemenet ovat jo osin itäneet pinaattien alla, siemenet siis itävät keväällä reilusti myöhemmin kuin emokasvit lähtevät kasvuun.

Tänä keväänä itäneet viime syksyn siemenet.

Tomaatintaimet ovat huvittavia, kun eri lajikkeilla on niin erilainen ulkomuoto. Ja kasvuvauhtikin! Samana päivänä samaan multaan kylvetyt saattavat olla ihan eri korkuisia. Erilaiset ja eriväriset lehdet erottuvat näin taimivaiheessa hyvin.

´Blush´ ja ´Citrina´, kovin erinäköiset lehdiltään.

Pensastomaatit ´Siniy´ ja ´Maglia Rosa´. Jälkimmäinen on ´Blushin´ vanhemmista toinen, minkä voi huomata lehden muodosta. Toista vanhempaa ei tietenkään ole paljastettu…

Samana päivänä kylvetyt ´Bajajan´ taimet ovat varttuneet kovin eri tahtiin. ´Bajaja´ tulee isossa ruukussa kookkaakksi patiotomaatiksi, ja kasvaa pienemmässä hillitymmin. Sen kirsikkatomaatit ovat ihania kypsennettyinä.

Onneksi kylvin tomskut vasta maaliskuun lopulla, näin kylmänä keväänä olisin tämän taimimäärän kanssa helisemässä, jos taimet olisivat nyt isompia. Kasvihuoneeseen on nyt kuitenkin rakennettu pienempi huone eli kuplamuoviviritys ja taimet pääsevät/joutuvat sinne, vaikka tulisi rakeita ja pakkasöitä. Pikkuisten on aika lentää pesästä.

Kelta-ansa pyydystää tehokkaasti harsosääskiä.

Olen muuten Espoon Entressen kirjastossa kertomassa tomaattikasvatuksesta ja kasvihuoneasioista tiistaina 16.5. klo 18.00, tervetuloa sinne. Otan noita erilaisia taimiakin mukaan näytille. 🙂 Tilaisuus on maksuton.

Osa tämän kevään kasvateista.